Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - 21. Ameralikvuonolle
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
98
AMER ALIK VUONOLLE.
Onnettomuudeksemme olimme, kuten jo olen maininnut,
jättäneet purjekinttaan itärannalle. Jos meillä se olisi ollut,
olisi ompeleminen käynyt paljo joutuisammin; nyt täytyi
meidän sulin käsin pistää neula kovan vaatteen läpi. Paljoa
suurempi kiusa oli sitte vielä hyttysistä, jotka laskeusivat kasvoille,
kaulalle ja käsille ja purivat hävyttömästi. Niistä oli mahdoton
päästä erilleen; ne olivat melkein pahempia kuin itärannan
sääsket.
Jonkun aikaa koetettuani ommella ja huomattuani, etten
pystynyt työhön, jätin sen toisille, jotka siinä niin kuin monessa
muussakin olivat todellisia mestareita, ja otin kirveen sekä
menin metsään, se on lähellä olevaan pajuvitikkoon,
hakemaan laivaamme sopivia kaaripuita. Pensaikko oli paikottain
niin korkeaa, että minä kerrassaan katosin näkymättömiin ja
ojennetulla kädellä töin tuskin yletyin latvoihin. Täällä oli
paljo paksuja pajuja, tapasimpa oksia, jotka juurelta olivat
korttelin mittasia. Vaan ne yleensä olivat vääriä, ja kelpokalun
löytäminen oli varsin vaikeaa. Vihdoin onnistuin saamaan
niin monta, jotta tulimme toimeen. Ne eivät olleet suoria eikä
siljoja, vaan paremman puutteessa ne menivät, ja illalla oli vene
valmis. Se oli kilpikonnan kuoren muotoinen. Me
koettelimme sitä lähellä olevassa lammessa ja se rennosti kantoi
meidät molemmat, ja me olimme äärettömän tyytyväiset siihen.
Se oli 2,56 m. (noin 8 jalkaa) pitkä, 1,42 m. (4 jalkaa 6
tuuma) leveä ja 61 sentim. syvä.
Airot meillä eivät vielä olleet valmiit. Olin tosin
löytänyt joitakuita kaksihaaraisia pajuja, joita aijoimme käyttää
airon-lavoiksi pingottamalla purjevaatetta haarukan väliin, ja
airon-varsiksi ajattelimme käyttää bambusauvoja; vaan en ollut
saanut niitä vielä valmiiksi. Niin kuin edellisinä päivinäkin, oli
minulla nytkin ankara päänsärky, ja kaikki työni kävi hitaasti.
Seuraavana aamuna (syyskuun 28 p:nä) oli Baltonkin
lähdettävä toisten luo. Ennen hänen lähtöä syötiin vähän einettä
josta Balto kertoo:
»Nansen oli laittanut itselleen evästä, jonka oli laskenut
riittävän siihen, kun pääsevät Godthaabiin, vaan kuitenkin piti
meidän siitä vähän syödä; sillä he arvelivat merellä saavansa
ampua joitakin lintuja, niin että jonkun kerran saavat lämmintä
ruokaa. Syötyämme kysyin minä: »Oletko, Sverdrup, syönyt
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
