Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - 24. Godthaabissa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
422
JOULU GODTHAABISSA.
masta muutamaan nuoreen grönlantilaiseen tyttöön, joka ei tosin
ollut kaunis vaan viehättävä. Tyttö muuten oli jo kihloissa
muutaman grönlantilaisen katekeetan kanssa, joka nykyään oli
virassa pohjoisempana olevassa siirtokunnassa, ja jonka kanssa
hän seuraavana vuonna aikoi mennä naimisiin. Tämä ei
kuitenkaan estänyt Balton ja hänen rakastetun Sofiansa välillä
syntymästä kaunista, ystävällistä suhdetta. Se oli kerrassaan
romantillinen historia, joka johtui siihen, että Balto lähetti
Sofialle pitkän kirjeen, jota muuan grönlantilainen oli Baltolle
ollut apuna kääntämässä grönlannin kielelle.
Siinä hän kertoi tytölle rakkaudestaan; vaan Sofia ei
saanut väärin ymmärtää häntä; hänen tarkoituksensa ei ollut naida
häntä, ei sen vuoksi että Sofia oli kihloissa — sillä se varmaan
olisi yhtä vähän ollut Sofialle esteenä kuin hänellekin – vaan
kun Sofialla, jos hän veisi hänet lappalaisten maahan, ei olisi
siellä hyvä olla. Hän ei viihtyisi tuon vieraan kansan seassa,
ja jos hän, Balto, jäisi tähän maahan, niin hänellä olisi ikävä
sukulaisia ja ystäviä Karasjokissa. Sen vuoksi hän nyt tahtoi
Sofialle sanoa jäähyväiset, että han rakasti paljon häntä, vaan
että hän ei tahdo mennä naimisiin hänen kanssaan.
Sofia oli hyvin iloissaan tästä kirjeestä. Hänen äitinsä
oli siitä ylpeä ja sanoi suoraan, että hän mieluummin ottaisi
Balton vävykseen kuin katekeetan. He muuten olivat yhtä
paljo yksissä kuin ennenkin, ja kun Balto alkoi puhella Sofiasta,
niin hänen kaunopuheliaisuutensa kohosi huippuunsa. Kun
lähdettiin Grönlannista, niin osa hänen sydämmestään jäi sinne.
Ero Sofiasta oli raskas, ja kotimatkalla merellä puheli hän
usein hänestä. Vasta Köpenhaminan kaunottaret karkoittivat
tämän muiston.
Ensi sunnuntai-iltana toisten tultua oli tanssit siirtokunnan
tanssitalossa, joka oli tynnyritehdas.
Minun tuskin tarvitsisi mainita, että kaikki retkikunnan
jäsenet, paitse Ravna, olivat mukana, niin kuin aina kun
tansseja oli, ja niitä oli usein.
Ei ole helppo selittää ensimmäistä vaikutusta, jonka
grönlantilaisten tanssit tekivät minuun. Pieni huone täpösen täynnä
väkeä, kauniit, moniväriset puvut tiheissä pyörivissä ryhmissä,
monet kauniit vartalot kiivaassa liikkeessä, iloa säteilevät
kasvot, joissa jokainen lihas oli elämää, hilpeät äänet, tarttuva
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
