Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - 28. Päiväkirjamuistiinpanoja Sardlokista ja Kangekista
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
472
PÄIVÄKIRJAMUISTIINPANOJA.
se ei minua tavota täällä pohjoisessa — vaan hyvälle tuntuu
nähdä päivien jatkuvan, meren välkkyvän auringon noustessa,
tuntea auringon paistavan melkein lämpöisesti, lähteä pyynnille
päivän sarastaessa ja palata illalla, kun päivä ei vielä lopussa
ole. Yhteiskunta, höyry, suuret aatteet ja suuri kurjuus —
kaikki on yhtä kaukana; vapaana kulkeminen ja elämästä
iloitseminen, siinä kaikki.
»Oli helmikuun 17 p:vä, kun tulin tänne. Tämä on hyvä
paikka harjoitellakseen kajakilla kulkuun. Virta on täällä
väkevämpi kuin missään muualla rannikolla. Se niemien luona
ja saarien välissä on kuin joenvirta, ja kun se kohtaa mereltä
tulevat suuret aallot, niin nämä kasvavat korkeiksi torneiksi ja
kuohuvat kuin pauhu kareja vastaan. Eipä siis ihmettä, että
kangekilaiset ovat parhaita kajakkimiehiä näillä seuduin, ja
parempia tuskin löytyy koko Grönlannissa missään. Aavalta
mereltä he toimeentulonsa hankkivat; usein on henki
kysymyksessä, monet hukkuvat, vaan yhtä tyynesti kulkevat he
merellä joka päivä. Riemuikseen näkee heidän temmellystään
hyökylaineissa; kuin hevosella ajaen ratsastavat he niiden
selässä vaahto ympärillään kuin valkoinen hulmuava harja.
Sellaista aaltoa tuskin on, etteivät he siitä selviäisi. Kun paha
aalto tulee, niin kääntävät he kajakin sivun siihen, pistävät
airon hihnan alle tuulen puolelle, kumartuvat kajakissaan ja
antavat aallon vyöryä ylitsensä; tahi pistävät he airon
lappeit-tain tuulen puolelle ja samassa kun aalto syöksyy heidän
ylitsensä, pyörähtävät he kumolleen kajakkineen aallon suussa ja
heikentävät siten sen voimaa; kun aalto on ohi, nousevat he
taas airolla. Olen kuullut sanottavan, että oikein etevät
ka-jakkimiehet käyttävät vielä sukkelampaa keinoa. Kun tulee
niin paha aalto, että he eivät luule voivansa muuten siitä päästä,
kaatavat he kajakin siinä silmänräpäyksessä kun aalto syöksyy
ja antavat kajakin pohjan vastaanottaa iskun; kun se on ohi,
nousevat he pystöön.
»Sellaisten aaltojen isku mahtaa olla raivokas. Minulle
kerrottiin, että muutaman miehen hyökylaine, joka koko
voimallaan syöksyi hänen päällensä, löi kajakkia vasten niin, että
miehen selkä katkesi ja hänestä tuli vaivanen ikipäivikseen,
vaan hän ei kaatunut sittekään. On kerrassaan ihmeteltävä
heidän kylmäverisyytensä ja taitonsa kajakilla kulussa. Anton,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
