Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
kestityksestä. Mutta mitä kutsuntaaan tulee, niin
minä jo aamuhämärissä kävin naapurissa, sillä
katsokaas, aamusta päivä jatkuu, ja tuollahan
tulee jo Rouhiainen ruunansa kanssa. Kallonen on
jo täällä liipakkotammansa kanssa ja . . .
Hyvä, hyvä, keskeytti emäntä, oppia ikä kaikki;
sitähän minä aina olen sanonut, että vanha on
aina viisas. Hyvä, niin saamme maantien auki
kirk-koajaksi eikä kenenkään tarvitse sanoa, että
Tervolan kyläläiset eivät tee tehtäväänsä. Mutta
kuulehan nyt, ukko; kuin väkeä tulee, niin katso
poikaa, nuorta Tobiasta; tiedäthän, hän on vallaton
ja pikainen luonnostaan ja . . .
Niin, sitä on helpompi sanoa kuin tehdä, sen
kyllä tiedätte, hyvä emäntä. Kuin nuori Tobias
pääsee hevosten ja ruoskien pariin, silloin hän on
kuin noiduttu; mitä voin minä, vanha talonvahti,
tehdä hänelle. Vanhan Tobiaan pitäisi kohta
palata kotiin; häntä kyllä tarvitaan. Sillä isännän
askeleet pellon lihoittaa, ja sitä paitsi nuori herra
ei tottele ketään meitä, ja kohta kyllä kasvaa hän
isäntääkin ylpeämmäksi. Joka kuritta kasvaa, se
kunniatta kuolee.
Leena Pullinen huokasi; hänen kasvonsa
syn-kistyivät ja hän vastasi hiljaa: Niin, kyllä isän
pitäisi tulla kotiin, mutta mitä sille voi;
kauppamatkat . . . no, talvikeräjiin hän kyllä on kotona.
Ja Leena meni kiireesti sisään, päästäkseen
puhelemasta asiasta, joka näytti koskevan häneen
vastenmielisesti.
Viskari ukon ajatukset kulkivat nyt sitä uraa
eikä vanhuksen ollut helppo päästä toiselle
suunnalle. Hän lakasi lakesemistaan ja vielä kauan
sen jälkeen mutisi hän puoliääneen itsekseen: No,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
