- Project Runeberg -  Hihhuleita : Kuvauksia itä-suomesta /
82

(1890) Author: Jac Ahrenberg Translator: Aatto Suppanen
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Ihme, ihmetyö! Eikö hän totisesti ole
Herman profeetta!. Ja liikutus levisi kuin taudin
rutto läsnäolijoihin. Yhä ylemmäksi nousivat laineet
sairaissa omissatunnoissa ja kuohuvissa sieluissa.
Siitä tuli kauhun juhla. Ahdistus jo ammoin sitte
tehdyistä synneistä nosti hien otsalle ja
tunnustuksen huulille, ja siellä tunnustettiin syntejä, joita
tuntikausi sitte ei kukaan olisi ilmaissut, vaikka
olisi uhattu kiskoa kieli suusta. Synnit, jotka
äsken näyttivät niin mitättömiltä, niin ihan
joutavilta, kaikki ne nyt nousivat ylös ajan pimeydestä
ja tomustuneen unhotuksen peitosta. Jokainen
muisti nyt pelolla, joka melkein näytti
mielipuolisuudelta, noita syntejä, jotka ennen olivat olleet
keveät kuin untuvat voikukan siemenkoterossa,
kuin hiirenherneet lasten helminauhassa. Nyt,
nyt olivat ne tästä birveästä kuritussaarnasta
kasvaneet suuriksi, raskaiksi kivenmöhkäleiksi, jotka
painoivat ja rasittivat syntisen sielua. Ja
runsaasti vuodattaen katkeria kyyneleitä täytyi
heidän tunnustaa ja saada syntiselle sydämmelleen
helpotusta anteeksiantamisen voimasta. Sill’ aikaa
kuin muutamat itkien polvillansa vääntelivät
käsiään, kiiruhti jo toisia Adamin luo, joka
liekit-sevänä uskoninnosta sekä valtansa ja asemansa
tuntevana vai taa van levollisesti jakeli anteeksi
antamisen suloista palsamia murheellisille sieluille
ja sairaille omilletunnoille. Ei kukaan olisi tänä
hetkenä voinut olla tunnustamatta tämän
lahjakkaan hengen arvokasta vakavuutta eikä hänen
katseensa voimaa, joka kukisti kaikki.

Herran rauha olkoon teidän kanssanne!
Autuas se ihminen, jolle Herra ei lue hänen pahojä
tekojansa, jonka hengessä ei mitään vilppiä ole*

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 07:00:20 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/hihhuleita/0090.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free