- Project Runeberg -  Hihhuleita : Kuvauksia itä-suomesta /
92

(1890) Author: Jac Ahrenberg Translator: Aatto Suppanen
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

näen, minkä tähden mies kylpee yksinään ihan
kuin herroiksi. Mutta toimittakaa nyt pian vettä!

Mitään veden tuontia ei siitä tullut, sillä nyt
oli katto jo tulen vallassa, ja levitellen sysimustia
savupilviä käpristyivät tuohet torvelle, rätisten kuin
rasva tulessa, ja mahtavat tulikielet nousivat kohti
taivasta. Kaikki peräytyivät etemmäksi ja Adam
Pihlhjerta heräsi täyteen tajuunsa. Yksi silmäys
vain, yksi katsaus Tobiaasen, joka seisoi vieressä,
kasvot välinpitämättöminä, jopa halveksivankin
näköisinä, niin Adamille selvisi kaikki ja hän käsitti,
että kaikki nyt oli hukassa. Miksi ette antaneet
minun kuolla ja palaa? se olisi ollut paljon parempi,
mutisi Adam.

Mitä hän sanoo? tiedusti v. t. nimismies. Kas
niin, toimittakaa miehelle vaatteita, niin saamme
hänet sinne, jonne hän kuuluukin. Adam istui
nurmikolla, kädet silmäin edessä. Kaksi polttavaa
kyyneltä vierähti alas hänen punaisilta, paisuneilta
poskiltansa, hänen ohauksensa sykkivät kuin
vasaroilla kalkutellen, ja korvansa suhisivat, kuin ennen
sinä hirmuisena päivänä, jolloin piiskarin raipat
turmelivat hänen ruumiinsa. Liekin leimutessa
kohti taivasta ja rätisten heitellessä kipunoita
astui Adam, muutamia lainavaatteita yllään,
nimismiehen ja eräiden pahimpain vihamiestensä
saattamana rantaan päin pukeutumaan asunnossansa,
kalastajan majassa.

Jo oli ilta ja kyläläiset palasivat töistään.
Jokainen sai nähdä Adamin hänen horjuen
astuessaan joen suuta kohti jäljessä koko joukko
uteliaita. Hänen häpeänsä oli tietty kaikille, yksin
lapsetkin osoittelivat häntä. Lehmät, jotka
märehtien seisoivat tarhoissaan, käänsivät hitaasti päi-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 07:00:20 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/hihhuleita/0100.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free