Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Bitshokista ja antautui hengellisten valtaan, tuli se
hänelle ihan sietämättömäksi. Hän oli
kärsivällisesti kuunnellut vaimonsa laulavalla nenä-äänellä
lukemista postilloitansa, virsiänsä ja rukouksiansa.
Se oli ihan oikein, sillä hän suuresti kunnioitti
sanaa, niin suuresti, että sitä kunnioitusta eivät
voineet horjutella edes nuo monivuotiset
keräjöi-misetkään kirkkoherra Brandtin kanssa. Paljo
taikuutta kuitenkin oli siinä perityssä
kunnioituksessa mukana, sillä hän melkein yhtä paljon
kunnioitti vanhan Matti Yiskarin runoja. Jumalan
sanaa piti talossa viljeltämän ja koska hänen
vaimonsa sitä teki niin perinpohjaisesti, niin hän
ikään kuin katolilaiseen tapaan käsitti hänet
si-jaiseksensa. Tulihan se koko talolle hyväksi ja
hän itse pääsi siitä vaivasta. Mutta kuin hänen
ainoa poikansa Tobias, tämä ripeä poika, joka
kahdenkymmenen ja parin vuoden ijässä osasi
markalleen ja pennilleen sanoa, minkä arvoinen
mikin hevonen oli, kuin hän, josta olisi voinut
tulla — niin, miksipä ei kauppaneuvos (olisihan
kauppaneuvos Pullinen yhtä sievä lausua kuin
kauppaneuvos Mustonen tai kauppaneuvos
Parviainen), kuin tämä poika luopui kaikesta ja sen
sijaan rupesi vanhan, typerän hihhulirahjuksen
apulaisena pitämään rukouskokouksia ja saamaan
aikaan hämminkiä pitäjässä, se oli toki jo liikaa.
Ja mitä kaikkea olivat nuo kaksi saarnaajaa
saaneet aikaan neljässä viidessä kuukaudessa.
Pelattiinko siellä korttia tai saskaa*, ei. Viina ja
rommi olivat monestakin paikasta hävinneet, ja
* Jonkinlaista d am m ia, jota pelataan shakkilaudalla eri
värisillä kivillä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
