- Project Runeberg -  Hihhuleita : Kuvauksia itä-suomesta /
148

(1890) Author: Jac Ahrenberg Translator: Aatto Suppanen
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

rakkautensa aamulaulua. Kuin joku nuori kukko
kiihtyy liiaksi, ottaa vanha sitä niskasta, laahaa
pois ja palaa kujerrellen ja voitostaan ylpeänä,
mitä hullunkurisimmasti tepastellen leikkipaikkaan,
ja mitä kauemmin leikkiä kestää, sitä enemmän
nämä muhkeat linnut kiihtyvät.

Matti ei voinut olla vertailematta näitä
kiihtyneitä lintuja ja hihhuleja toisiinsa. Rukouksesta
ja veisuusta päihtyneinä, tunteet kiihottuneina
mielipuolisuuden rajalle asti, pitivät nekin
tanssejansa. Katkerasti hymyillen nosti hän pyssynsä
kaataakseen yhden teyrin, hänellä oli jo sormi
liipasinta vasten, iuin eläin, koiran kokoinen, yht’
äkkiä kuin nuoli viskautui pitkällä hyppäyksellä
joltakin vanhan koivun oksalta alas, sieppasi kiinni
kurkusta juuri sen teyrin, jonka Matti oli valinnut
saalikseen, ja ennen, kuin hämmästynyt metsämies
ehti tointua, levittivät teyrit, sekä kukot että
kanat, siipensä ja läksivät humisten pakoon, vaan
ilves hitaasti käveli pois saaliinensa. Tajuttomasti
välähti Matti Reijosen mielessä yksi ajatus, hänen
voimattansa tehdä siitä selkoa: noin pitäisi
minunkin tehdä teyrikukolleni kotona, kerran vain
puristaa kurkusta, niin olisi se leikki lopussa.
Matti kauhistui itse tuota ajatusta ja koetti niin
pian kuin mahdollista karkoittaa sitä mielestään.
Hän katsoi ilvestä, tuossa se vielä seisoi
pajupen-saan alla syömässä aamiaistansa. Hän tuiskautti
rohkealle ryövärille haulipanoksen, voimatta sillä
juuri mitään vaikuttaa, sillä ilves yhdellä
hyppäyksellä katosi vesakkoon. Tästä paikasta oli teyrin
pyynti loppunut pitkäksi ajaksi, sillä missä ilves
liikkuu, siinä teyrit eivät suinkaan ryhdy
leikkiinsä, vaan etsivät rauhallisempia paikkoja.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 07:00:20 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/hihhuleita/0156.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free