Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
6
sepä tuli tukalaksi. Mikä repeli reppuani, mikä
haparoi takkiani, huutaen täyttä kurkkua tulemaan
hänen rekeensä; ja huutavassa hukassa olisin heidän
kanssansa ollutkin, ellei vielä kouluajoilta olisi juolitnnut
mieleeni muutama mahtava venäläinen sana, jolla
torjuin heitä pois päältäni. ,,Njenaada, njenaada!" tiuskin
tuimasti kahden puolin ja kas, sepä autti.
Yömajani ei suinkaan mikään kehuttava ollut, jos
ei kalliskaan, sillä 75 kopekkaa vaan se maksoi, ja
se ei ole mitään Pietarin tavallisiin hintoihin verraten.
Kuitenkin olisin levollisesti yöni maannut, ellen kl.
neljän aikaan aamulla olisi herännyt hirveään kellojen
kilinään ja pauhuun. Joko nyt tulee maiiman loppu
ja viimeinen tuomio, arvelin itsekseni, ja kavahtaen ylös
vuoteeltani, juoksin akkunaan katsomaan, mitä tuo melu
näin yölliseen aikaan oikeastaan merkitsi. Ja
voittehan arvata hämmästystäni, kun suuri kivirakennus juuri
vastapäätä lepokammiotani on täydessä tulessa lattiasta
kattoon asti. Mutta sen kanssa ei sentään sen
pahempaa vaaraa ollut: Kreikanuskolaiset vaan pitivät
aamurukoustansa kirkossaan ja monien satojen
kynttiläin valo loisti läpi akkunain yön pimeydessä kuin
tulipalo. Unen tämä hämmennys kuitenkin vei
silmästäni siksensä.
Kun aamulla olin vähän väsähtänyttä ruumistani
vahvistanut kuivalla ruoalla ja tsjaijulla (sillä sitähän
kumminkin piti juoda, sitä lientä, jos oli aamu tai ilta,
kun kerta Venäjällä oltiin), koppasin reput selkääni
ja läksin käydä tölppäröimään Yarsjovan rautatien
sta-tionia kohden. Aikomukseni oli nimittäin jalkasin tehdä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
