Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
26
on ollut loistoaikansa. Viime vuosisadan lopussa ja
nykyisen alussa on sen yliopistossa joko opettajina tahi
oppilaisina työskennellyt useita Saksan mainioimpia
miehiä, joiden joukkoon erittäinkin nuo mainitut ovat
luettavat.
Minulle onnistuikin saada mieluiseni maja
kaupungin ulkopuolella, noin kiviheiton matkan päässä itse
kaupungin kehästä. Se ei suinkaan mikään loistava
asunto ollut, oli vaan halpa, polttamattomista tiilistä
tehty kesäsuojus, jonka seiniä ulkopuolelta oli tuettu
ristiin rastiin vedetyillä pitkillä rivuilla ikäänkuin
sa-langoilla, sillä muuten kai tuo savikoju ei olisi
pysynyt koossa. Tämä suojus oli erään Landgrafen
nimisen vuoren juurella, ja huoneeni akkunoista oli minulla
kaunis näköala yli kaupungin pitkin Saale-virran
leh-toista laksoa aina etäällä hämärtävään Thuringerwald’in
vuorenselkään asti. Tietä, joka kaupungista vei minun
asuntooni ja vielä etemmäksi pitkin vuoren sivua,
kutsuttiin Philosophengang — hyvin sovelias nimi
käytävälle, jolla semmoiset miehet kuin nuo ylhäällä
mainitut ynnä heidän henkiheiinolaisensa ovat tallustelleet.
Kun iltasilla laskin levolle olkivuoteelleni, uuvutti
satakielinen suloisilla sävelillään minua unosen helmaan.
Päivät oleskeli tuo lempilintunen alhaalla Saale-virran
laksossa vetten reunalla, mutta yöksi tuli hän aina
ylös vuorenrinteelle erääsen ihmeen kauniisen
puutarhaan nimeltä Prinzessingarten, ja veteli tuossa
akkn-naini edessä muutamissa lehevissä kanstanjapuissa
hai-kealialuisia virsiään päivän laskusta päivän nousuun.
Kun muutamana päivänä kiipesin ylös Haus-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
