Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kesä 1926
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Kesä 1926 8 s
on sananjalka-aukean laidassa, kuusten suojassa, ja siinä on eri
hyvä loikoa ja lukea. Meillä oli runokirjoja mukana, ja
päätimme mennä sinne, mutta sen takana näimme häämöittävän
niin soman kallion, että kiipesimmekin sinne. Nyt istun
viehättävän sievällä pikkukivellä. — Ash! Heimon torvi kutsuu.
Arvattavasti kahville. Meillä on muuten kamala torvi. Se ulvoo
suorastaan, eroten hyvin silmiinpistävällä — ei kun korviin —
seudun muista ruokatorvista. Olen ristinyt sen »eksyneen
lehmän valitukseksi», ja nimi on todella sattuva. Siinä on niin
haikea ja valittavan mölisevä nuotti. Nyt minun on mentävä.
Taas Heimossa.
Lean sormus on löytynyt! Rantakivikosta. Vesi on nimittäin
laskenut niin paljon, että tuo kovan onnen kivikko on paljas.
Olemme etsineet sitä miltei joka kerta, kun olemme olleet
uimassa. Ja eilen aamulla Anni löysi sen. Kun hän tuli
tuomaan meille aamukahvia, oli se hänellä sormessa. Hän oli sen
juuri löytänyt.
Hän on enkeli!
Eläköön ! ! ! !
Illalla.
Meille tuli vieraita teelle, Arvi-eno ja Laila-täti. Outi on
nyt alhaalla aikaihmisten kanssa, mutta minä pakenin tänne ja
kirjoitan kynttilän valossa. Ulkona on aivan pimeä.
On muuten kummaa, ettei minua »seurustelu» ensinkään
huvita. Lea on aina omasta vapaasta tahdostaan mukana, kun
Ahtialassa on vieraita. Ja Outi meillä. Mutta minä pakenen
aina. Pelkään vieraita. On paljon, paljon ihanampi olla yksin.
Seurustelu on ainaista teeskentelyä ja näyttelemistä. Ei koskaan
voi olla oma itsensä. Toista on metsässä! — Voi, huomenna
hiivin Kotiin aamuvarhaisella.
Silmäni painuvat kiinni. Hyvää yötä, rakas oma Maija!
12. 8. Torstai.
Oi, Maija. Olen lukenut Juhani Ahon Kevään ja takatalven,
ja siinä vasta on minulle ilmennyt pietismi koko valtavassa koko-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
