- Project Runeberg -  Elämän auetessa. Koulutytön päiväkirjoja /
143

(1939) Author: Saima Harmaja
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Syyslukukausi 1926

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Syyslukukausi i <) 26 143

Kaikki tämä vaikutti sen, että kun astuimme rattailta
Juho-enon oven edessä, olin mitä edullisimmalla tuulella —
hil-peänunelmoiva, niin sanoakseni. Riisuttuamme päällysvaatteet
lähdin (kainalosauvoin tietysti) saliin. Olin aivan oikeassa.
Sain kuulla tarpeekseni »Saima-rukasta» ja »hänen surkeasta
tilastaan».

Menin sitten Oudin kanssa tyttöjen huoneeseen.
Kuvittele hämmästystäni, kun kaikki samassa kilvan alkoivat
ylistää tukkaani. Se oli kuulemma niin hurjan kaunis.
Puuteroimme ja viimeistelimme itseämme parhaamme mukaan ja
lähdimme sitten saliin — tai oikeammin ruokasaliin — sillä
päivällinen alkoi samassa.

Meillä oli hurjan hauskaa. Riisipuuron aikana tuli joulupukki
sisään kantaen isoa koria. »Onko täällä kilttejä lapsia?» kysyi
hän mörisevällä äänellä ja heitti läpitunkevia katseita suvun
nuorimpaan nuorisoon, joka peloissaan ja ihastuksissaan
vetäytyi seinävierille.

Utto ja Uuvo astuivat sentään rohkeasti esiin.

»Oletteko te olleet kilttejä?», kysyi joulupukki uudestaan.

»Ollaan», sanoi Uuvo vakuuttavasti. Mutta Utto lisäsi
luottavaisesti: »Ei me ihan aina ole oltu, mutta melkein.»

Liikuttavaa, eikö totta? Nauroimme niin, että olimme
pakahtua.

Joulupukki alkoi jakaa lahjoja. Minä sain Lealta hienoa
kirjepaperia ja Mummolta puoli tusinaa hienoja koruommeltuja
nenäliinoja.

Pikkulapset kirkuivat ihastuksissaan. Uuvo kulki ympäri
pöytää ja puhalteli pieneen torveen. Kirsti kävi joka paikassa
toimekkaana näyttämässä punakivistä sormusta, jonka oli saanut.

Sitten siirryttiin saliin laulamaan, ja kello kuuden aikaan
lähti suurin osa sukua pois. Me muun muassa.

Tultuamme kotiin sytytimme heti oman kuusemme kynttilät
ja lauloimme joululauluja. Sitten äiti luki päivän tekstin.

Me emme olleet hankkineet joulupukkia, koska Kirsti jo
Juho-enolla oli nähnyt sen. Sanoimme vain, että se oli käynyt

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 07:55:58 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/hselaman/0147.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free