Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
miten koetimme jaksaa tunkeutua sen sieluun
salaiseen.
Ajastaikojen halki vyöryneet on tähdet ratojaan.
Mitä kohtaloita kantavat läpi yön ne loisteessaan?
Joku uupunut ihminen sielläkin nyt voi tutkia
tuskaansa.
Me olimme kauan hiljaa. Sinä kuiskasit: Jumala —
Me puhuimme Jumalasta, huulet väristen.
Ja pimeydestä levisi voima salainen.
Oi kuolema! Riemu ja vapautus! Rajat murtaa
kaipuullaan!
Tämä kärsimys temmata päältämme kuin vaate
temmataan!
Tämä onneton ruumis jättää taa! Läpi pimeän
syöksyä pois —
Yhä vieläkin kuultavat kasvosi nään, kuunvaloa
olla ne vois —
Miten vapisivat sinä yönä sielumme häkeissään!
Me tunsimme ikävöiden: ne nostivat siipiään.
–Yhä pimeni aamut. Aurinko läpi usvien
jaksanut ei.
Yhä uuvuimme päivin. Mut iltaisin tuli mahtava
virta ja vei —
Miten emme sen alle jääneet, en voi minä ymmärtää.
Mutta hitaasti aamut valkeni taas, sai siniset varjot
jää,
70
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>