Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Oi sanat, sanat, miten pelkään teitä,
huulilta tahdotonna vierineitä,
joit’ ei saa kiinni raskas ajatus.
Ei auta, vaikka vapisin ja itkin;
jo sinkositte ratojanne pitkin
sydämeen, joss’ on vaiston kaikkeus.
Niin monin illoin yksin kärsin ennen
näin, voimatonna, tuskan-vuotten mennen.
Ne palaavatko, niinkö niiden lait?
— Nyt, mentyäsi, tunnen pohjaan saakka:
muun yli kaiken olen su lie taakka,
vain lahja, jonka pyytämättä sait.
Oi muista! Polku yössä hennon kevään
vei metsään, unissansa hymyilevään. —
En pahaa tahtonut, miks sitä tein?
Ma itken. Mutta katua en saata:
vain ikävöin, kun kevät kutsui maata,
vain minkä täytyi, teki sydämein.
t 6
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
