- Project Runeberg -  Sateen jälkeen. Runoja /
108

(1935) Author: Saima Harmaja
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Oli sidottu hentoon ruumiiseen
koko maailman, tuskassa uupuvan, kaipuu;
opas ainoa voimaan ja rakkauteen
hänen poveensa väkeä vailla nyt vaipuu.
Vuossatoja Juudean parhaimmat
sitä odotti turhaan, Messias-lasta.
Oi Herra, maanpiirien vapahtajasta
mitä teet, jos ruumiin he surmaavat?

Läpi pimeän tie kävi, kuoleman mailla,
säde kalpea kietoi lapsen pään,
kun äkkiä, julmien varjojen lailla,
näki vuorien rosvot he ympärillään.
Yks lyhtyä nosti: »On vaatteet hyvät»,
hän ilkkui, »ja kuolleet juorua ei!»
Mut lapsen silmät tyynet ja syvät
näki toinen; se häneltä rauhan vei.

Ja ääneen, salaten tuskaa rinnan
hän virkkoi hurjalle veljelleen:
»Ota juhta, ja pitää saat sen hinnan;
minä yksin lopusta selvän teen.»
— Mut murhaan noussut ei rosvon käsi,
vain siteet Joosefin riisui tuo:
»Älä pelkää, suojelen perhettäsi.
Vien teidät turvaan ja lieden luo.»

108

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Jul 3 20:42:57 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/hssateenj/0110.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free