- Project Runeberg -  Hunnutettu. Runoja /
69

(1936) Author: Saima Harmaja
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Oli kauhea kantaa
rakas kammiohon,
maan hautaan antaa
työ auringon.
Nyt silmiini näytte
te kaks sylikkäin.
Valoaallossa käytte.

Minä multaan jäin.
* * *

Sielu, joka nukkuu siemeneen
itääkseen

mullassa ja auringossa vitkaan,
ihmeen-täysi kohtalos on sun.
Verhotun

ummun läpi näet yli maisen,
olevaisen

rajattomaan näet sydämeen,
polun ikivanhan näät ja aina uuden.
Mutta tuskin terääs raoititkaan,
kun jo sulkeutuvat himmeten
portit Salaisuuden
ylhäisen.

69

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 12:05:01 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/hunnutettu/0071.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free