Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Huwimetsästäjä eläinten ystäwänä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Slipaino? Jutun Sanomain N:«i«!» 3220 ja 3222 to. 1915.
Huwimetsästäjä eläinten
ystiiwiinii.
(Päimän kysymys eläinsuoieluspiireissä.)
1.
Humimetsästys raaistaa
ihmistä sen kautta että
f e komettaa hänen tunteensa eläinkuntaa
kohtaan.
Huwimetsästäjä tahtoa wäittää
toista. Hän huomauttaa, että hu- miimetsästys saattaa ihmisen oleskelemaan ulkona wapaassa ja raittiissa luonnossa, jossa hän tulee lähei- seen, suhteeseen luonnon runouteen
jasen moninaiseen, sykkimään elä
mään.
Mutta sellainen, läheinen suhoe, joka perustuu kuolemaan ja häwi- tykseen, ei ole minkään armoista.
Läheinen luottmuaisuussuhde rakentuu yksinomaan ystäWyyoen ja rakkauden, pohjalle, ja näitä tunteita
ei humimetsästäjällä ole nntä elämiä olenäoja kohtaan, joiden kanssa hän luonnossa tulee tekemisiin. Huwimetsästäjä, joka pyssyllään surmaa selö ystäwänisöi, ..riistan", että
näiden wihollbset ,,wahinkoeläimet",
ei woi tuntea rakkautta eikä ystä- Vyyttä eläinkuntaa kohtaan se,llai<- senaan.
Tamallinen, tunnoherktä ihmmen ensi kerran ammuttuaan linnun tai
jnniksen tuntee häpeää, hänessä
syntyy ikäänkuin tunnonwaiwoja, kun
hän katselee kuollutta saalistaan.
Tämä enlsiimäinen häpeän tunne woi
myöhemmin joko lMäntyH tai heikentyä, riippuen siitä miten herktätunteinem kysymyksessä olema ihminen on. Jos hän kuuntelee tätä
äömtä> käy hämelle humilseen surmaaminen yhä kiusallisemmaksi, ja
ennemmin tai myöhemmin tämä humimetsästäjän, nautinto käy hänelle
Vastenmieliseksi, sietäimäittömäksi.
Tawalliisesti joku yffityistapaus aikaansaa jäänlähdön hänen stftmmässään, tempaa Hanson hänen sielunsa
silmiltä, harson, jonka siihen miritti
halmin kaikista inhimillisistä tunteista, raaka pe t o elä i me nmaisto. Selloin jaloimman
inhimilliset tunteet hänessä jälleen
pääsewät oikeuksiinsa. Hän häpeää
itseään ja tekee lujan päätöksen olla koskaan enää antautumatta tähän humiin, jonka tyydyttäminen
siihen saakka esti häntä ajattelemasta niitä tuskia ja sitä kuolintaistelua, jonka hänen raaka huwinsa
tuotti mille olennoille, joilta metsän kuollut suhina sai laulamat elämämsatimsa ja autio ilmainen elämäniiunoutensa.
Muussa tapauksessa hulvimetsäs»
täjä lähtee wastaKaiselle tielle. Hänen mielensä kowettuu wwettumis-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
