Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Huwimetsästäjä eläinten ystäwänä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
erikoisen leiman ja Viehätyksen.
Metsästysintonsa tyydyttäminen on
hänelle kaikki kaikessa. Nähköön
miten paljon tahansa ihmeellistä j-u
omituista eläinten elämässä, niin
on päimä hänen mielestään hukattu, ellei hän onnistu ampumaan mitään riistaa. Sillä surmaamisen nautinto on häneltä miety, ja fe ali hänen motsäretken«
sä marsinaifena päämääränä. Senmuoksi onkin humimetsästäjän toiminta kokonaan hylättämä ja humimetsästäjän puHeiden hänen suur?Lta rakkaudestaan eläinkuntaa lohtaan tulee kaikua pelkästään epäsointuisana, säiähtämäna äänenä
todellisen luonnontunteen laulamassa ja suhisemassa sinfoniassa elämälle ja elämänilolle luonnossa.
2.
Mutta asia ei ole tällä mielii lopussa. Mikään elämässä ei pysy
paikallaan. Kaikki kehittyy edelleen.
Niin myöskin humimetsästäjän metsästysilo. Setin- moi puhjeta kukkiin ja muodostaa kypsiä hedelmiä.
Ne kukat, joita humimetsästys on
luonut meidän maahamme, omat
— metsäriistan-hoitoyhdi s t yk s et, ja kypsä hedelmä
sen on Suomen nykyinen
metsästyslaki.
Metsäliistan-hoitoyhdlstysten nimellinen tarkoitus on yhtä malheellinen kuin puhe yksityisen humimetsästäjän rakk"udesta eläinkuntaa
kohtaan. Metsäriistan-choitoyhdiötysten tarkoitulsena on suojella ra<
minnoffi kelpaamia, millejä el".inlaje>ja (riistaa), niin kyllä sanotaan.
Mutta missä tartotuksessll tämä suojeleminen tapahtuu ja mitä keino’,a
hnmimetsllstäjä käyttää?
Tarkotus näyttää ensi latsaukffel.
kohtaan. Metfäliistahoito-yhdiZ- distysten humimetsästäjäthän
tomat suojella erästä osaa eläinkunnasta tulemasta hämitetyksi. Mutta syy ja keinot? Mahtaako syynä
olla lakkaus näitä eläinlajeja lohtaan? Kukaan ei mm mo,Zta maittaa. On kysymyksessä main malttamaton metsästyssaalnn rajotus, johon humimetsästaja on pakotettu
alistumaan, jottei hänen metsästysintonsa ja metsästyLnautintonlsll tyydyttäminen johtaisi metsästettämän
riistan hämittämiseen kolonaan fa
siten riistäisi häneltä itiöltään murhaamisen ilon Vastaisuudessa. Sama syy siis, joka pakottaa hemosen
kiduttajan antamaan ruokaa n’’listyneelle juhdalleen. Syy ei ole ensinkään sen kauniimpi. Ee tunne ei
ole jalo tunne. Kun siis humimetsästäjä etupäässä ampuu suojelemiensa metsälintujen urokset, niin
johtuu se siitä, että kanat mumwat munat ja ylsi uros moi hedelmöittää useita kanoja.
Tämä humimeksästajän ajatuskulku todistaa ainoastaan, miten mahan hänen Vaelluksensa metsissä ja
mailla omat amanneei hänen silmiään ymmärtämään luontoa ja sen
lakeja edes silloin, kun on kysymys
»riistasta". Sillä ei ele suinkaan
yhdentekemää, onko uroslintuja
enemmän tai miihemmän, 07/ o se
uros, josta tulee sumun jatkaja,
heikko ja raajarikko malko elinmoimainen ja soPusointul’esti kehittynyt. Ia woimakas za cuahma sumun
jatkaja ilmaantuu masta metfälintujen »soitimella", useiden urosten
taisteluista, jolloin mahmimmasta
tulee uuden polmen kantaisä. Huc>-
no uros sitäwastoin jättää huonot
jälkeläiset ja huonoja jälkeläisiä e>
mikään metsästysyhdiZtys MKail-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
