Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
karttaan ja tietä kyselemällä saadut tiedot osoittivat, että
tämä sivistys ei ulottunut kovinkaan etäälle rannasta,
ja nyt tuli pyrkiä suoraan sen maan poikki, joka erottaa
Nilakan ja Keiteleen järvet toisistaan. Me tahdoimme
ensinnä päästä Viitasaaren kirkolle, jonne matkaa ei
juuri ollut enempää kuin kolme peninkulmaa. Mutta
maantietä sillä välillä ei ollut. [1] Viljelys kokoutui
järvien ympärille ja maantiet pujottelihe kylien kautta;
jos siis olisi kuljettu valtatietä, olisi se ensin vienyt
luodetta kohti pitkin Nilakan rantaa Pihtiputaalle ja
sieltä tehnyt jyrkän käännöksen lounatta kohti
Viitasaarelle, joten olisi syntynyt vain 7 tai 8
peninkulman pituinen kierros. Me olimme heti selvillä, että
emme lähteneet kiertelemään, vaan suoraa tietä läpi
metsäin. Onneksi tapasimme erään tukkimiehen, joka
aikoi jo samana iltana lähteä Viitasaarelle. Niinpä
läksimme, tämä mies oppaana.
Alkumatkan kuljimme lähinnä rantaa olevien,
hakattujen metsäpalstojen poikki »tavallista ratastietä»,
jossa ainakin kärrinpyöräin raiteet olivat edes vähäisen
liikkeen todistuksina; mutta kohta me poikkesimme
pois silläkin ja läksimme kohti saloa. Vanhemmilla
hakkuupaikoilla ja ahoilla kasvavan Vesakon
ja nuoren koivikon sijaan tuli jo vahvempaa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
