Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
kylpyelämään tuomittujen ystäviemme välillä; siihen
luottaen läksimme tielle.
Kohta saavuimme pienelle Ahvenkoskelle, Kymin
läntisimmän suuhaaran länsipuolella, vanhalle 1743
vuoden aikaiselle valtakunnan rajalle. Metsittyneet
patterit rannalla olivat todistuksina menneiden aikain
sodista, ne olivat siinä mykkinä muistoina siitä
häpeällisestä sotaretkestä, jolloin maa ilman miekan
iskua jätettiin vihollisen armeijain haltuun. Tuon
pakoretken ja sen seurauksien muisto eli vielä kansassa.
Ylhäällä kestkievarissa rupesi vanha mies tulkitsemaan
historiallisia vaiheita. »Tässä oli tullipaikka
valtakunnan rajalla», sanoi hän, viitaten kestkievaritaloon,
»ja tässä oli viimeinen tilaisuus puolustaa
maata. Ei laukaustakaan vaihdettu, riennettiin pois,
ja sen tähden seisoo tuo vanha huone vahingoittumattomana,
ei sen seinissä näy yhtäkään edes eksyneen
luodin merkkiä» - Myöhempi aika oli jälleen
yhdistänyt, mitä silloin oli erotettu, joki juoksi taas
Suomen aluetta, kostuttaen rauhallisia seutuja. Mutta
vaikutus, jota ensi tulomme sen rantaan teki mieliimme,
seurasi meitä koko matkan läpi tämän historiallisista
muistoista rikkaan seudun.
Viisi päivää kuljeksimme näissä seuduissa, ensin
pitkin jokivartta ylös Ruotsin Pyhtään kirkolle ja
edelleen Anjalaan, josta palasimme Ahvenkoskelle
suuren osan matkaa veneellä myötävirtaan, astuimme
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
