Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
N:o 1 1890
KIRJAPAINOLEHTI
HELSINGIN KIRJANPAINAJAIN YHDISTYKSEN ULOSANTAMA
Tilaushinta: Helsingissä 3 m. vuodelta.
Postilaitoksissa 3: 56; tolmltukselta tilattua 3: 60 (ristiside).
Ilmoituksia julkaistaan 30 p:stä potiti riviltä (leveys 1/2 sivua)
suomalaisessa ja ruotsalaisessa painoksessa.
Yksityisnumero 30 penniä.
Helsingissä 25 p. Tammikuuta
Vastuunalainen toimittaja: A FINANDER.
Tilauksia pääkaupungissa vastaan ottavat asiamiehet
kirjapainoissa; ilmoittajat ja risidetilaajat
maaseuduilla suvaitkoot kääntyä hra E. Nordlinng’in
puoleen. Helsingin Sentraalipaino, Fabianinkatu 6.
Helsinki.
Jälkikatsaus v:een 1889.
Vuoden vaihdossa luo halulla silmäyksen kuluneesen
vuoteen. Kaikenlaisia ajatuksin ja muistoja tulee silloin
mieleen. Väkisin ajattelee: »kokonainen vuosi on taas
mennyt, mutta olenko minä saanut siitä mitään
hyötyä, olenko minä saanut toimeen niin paljon kuin olisi pitänyt
saada? Täytyy itselleen tunnustaa ettei ole oikein tyytyväinen
itseensä ja mielessään päättää käyttää tulevaa vuotta paremmin.
Mutta vaikkei olisikaan omaan edistymiseensä oikein
tyytyväinen, niin täytyy kumminkin iloita sen liikkeen ja eloisuuden
tähden, joka kuluneena vuonna on kehittynyt kirjapainollisella
alalla. Kaikkia kansanvalistuksen ystäviä — ja onhan
jokainen kirjanpainaja sellainen — varmaankin ilahuttaa se, että
menneenä vuonna sanomalehtien, kirjapainojen ja kirjakauppojen
luku on melkoisesti lisääntynyt. Tässä seuraa kehittymisen
yhteenveto:
Vuoden kuluessa on oikeudet myönnetty seuraaville
sanomalehdille jn aikakauskirjoille: "Evangelisk kristendom".
Geografiska föreningens tidskrift", „Hemmet och Samhället", „Koti
ja Yhteiskunta", „Land och stad", „Lasten Lehti",
«Päivälehti", ,, Terveys" ja „Kirjapainolehti-Typograftidning"
Helsingissä; „Turun Kuvalehti" Turussa; «Pohjalainen, Sanomia
Waasasta ja Pohjanmaalta" ja „Pyrkijä, Nuorison rientojen
kannattaja" Waasassa; „Maamme" ja „ Todistuksen joukko
luterilais-kristillisestä sisällöstä" Tampereella:
„Industrivännen-Teollisuus-ystävä" Wiipurissa; „Vapaita aatteita" Kuopiossa; „Raamatun
ystävä" Joensuussa; ,,Vuoksi" Käkisalmessa; ,.Jyränkö"
Heinolassa sekä ,,Haminan Sanomat" Haminassa. Yhteensä 20
kpl. Paitsi näitä oli hovineuvos F. W. Jalander’ille myönnetty
oikeus pääkaupungissa ulosantaa uusi suomenkielinen
jokapäiväinen sanomalehti, mutta yritys loppui näytenumeroon.
Uusia painoja on perustettu Helsingissä (kivipaino),
Jyväskylässä, Raahessaa, Kokkolassa, Hankoniemessä,
Uudessakaupungissa, Haminassa, Käkisalmessa ja Heinolassa. Näistä on
useampia ainoastaan 11. k. "aksidenssipainoja", mutta hyvä että
alku on tehty!
Suomen 36 kaupungista ovat vielä seuraavat ilman
painoa: Kajaani, Kaskinen, Kemi, Maarianhamina, Naantali,
Ristiinankaupunki ja Tornio.
Kirjakauppoja on perustettu kaupunkeihin Heinola,
Joensuu, Kokkola, Kotka, Lappeenranta ja Sortavala sekä useihin
maalaiskuntiin nk. Jääskeen, Kauhavalle, Kerimäelle, Kymiin,
Lapualle, Luumäelle, Nilsiään, Wöyriin ja Ylistaroon.
* * *
Jos luomme katsastuksen kirjapainollisen työläisen elämään,
huomaamme joukon parempia olosuhteitten enteitä. Helsingin
Kirjanpainajain yhdistys on ollut vilkkaassa toiminnassa. Tämä
on nimittäin antanut uionta kirjapainotaidon kehittymiselle
tähdellistä lausuntoa ja moittinut montaa sitä ehkäisevää
epäsuhdetta. Myöskin on yhdistyksen jäsenluku melkoisesti noussut.
Vuodon lopussa oli 169 kirjanpainajaa sisäänkirjoitettu
yhdistykseen.
Yhdistyksen toiminnasta kerromme seuraavaa:
Yhdistys on lausunut paheksumisensa oppilaiden
muuttamisesta kirjapainosta toiseen;
katsonut kirjapaino-oppilaiden koulusivistyksen
riittämättömäksi ja pyytänyt hroja faktoreita ei ottamaan muita oppilaita
kuin sellaisia jotka ovat läpikäyneet ainakin korkeamman
kansakoulun;
lausunut toivomuksen että niin moni kirjanpainaja kuin
mahdollista kävisi Taideteollisuusyhdistyksen koulussa,
varsinkin hankkiakseen tietoja piirustuksessa ja luvunlaskussa;
katsonut ettei juoksuaika ole luettava oppiaikaan;
pitänyt tarpeellisena että latomisesta on samanlainen
maksulasku ja on asettanut komitean valmistamaan sellaista ehdotusta;
komitean työt eivät, ole loppuneet vuoden kuluessa.
Vastustaakseen sunnuntaityötä on yhdistys tehnyt mitä
nykyään tehdä saattaa. Kirjapainonomistajille ja Nya Pressen’in
johtokunnalle on tehty pyyntö sanotun työn lakkauttamisesta.
Sanomalehtien sunnuntaityön suhteen ei ole toivottua tulosta
saavutettu; päinvastoin on nyt Hufudstadsbladet’inkin painossa
alettu tehdä työtä sunnuntaisin. Yhdistys toivoo kumminkin
vastedes saavansa toivonsa tyydytetyksi ja on päättänyt ottaa
asian uudestaan puheeksi tidevana syksynä.
Kirjapainolaisten vakuuttamiseksi tapaturmien varalle on
yhdistys myöskin alkanut työskennellä; samoin on yhdistys
päättänyt koettaa parastaan saadakseen niin monta kirjanpainajaa
kuin mahdollista yhtymään apurahastoon. Tämä työ kuuluu
kuitenkin tälle vuodelle ja toivottavaa on että sekin on kantava
hyviä hedelmiä.
Omia sanomalehtiä, Kirjapainolehteä ja Typograftidning’iä,
on yhdistys ulosantanut vuoden kuluessa. Nämä ovat hyvin
vastaanotetut ja myöskin levinneet yli koko maamme.
* * *
Yhdistyksen soittokunta on menneenä vuonna tullut
jotenkin paljon suuremmaksi, varsinkin sen kautta että joukko
kivipiirtäjiä, jotka ennen olivat eri seurana, ovat liittyneet
yhdistykseen. Useita uusia kappaleita on hankittu ja muutenkin on
soitantoa innolla harjoitettu.
Laulukvartetti on perustettu ja lupaa se tulla hyväksi.
Noin 40 kirjanpainajaa on vuoden kuluessa pitänyt
voimisteluharjoituksia parina iltana viikossa. Useampia osanottajia
ei ole saattanut tulla huoneuksen vähyyden tähden. — Senaatin
kirjapainoon on hankittu voimistelukaluja henkilökuntaa varten.
Taideteollisuusyhdistyksen kouluissa on käynyt muutamia
taitureita ja oppilaita. Surullista kyllä että luku on vähäinen.
Hupaisen esitelmän suomalaisesta khjapainohistoriasta piti
syksyllä hra Rob. Ahlstedt, joka talven kuluessa pitää
useampia sellaisia samasta aineesta.
* * *
Omaa taloa yhdistykselle on viime vuonna yhä useampi
jäsen ruvennut ajattelemaan. Vuoden alussa oli rakennusrahasto
307 m. 60 p. Kuukauskokouksessa Maalisk. 17 p:nä päätti
yhdistys, että vapaaehtoisia apuja koottaisiin rahastoon sekä
että toimeenpantaisiin yleisiä huveja sen hyväksi. Niin on
myöskin tehty ja oli rahasto vuoden lopussa 875 m. —
Kirjapainolehden 3:ssa n:ossa ehdottivat muutamat asiaa harrastavat,
että rakennuspuuha asetettaisiin osakkeille ja Lokakuun 13 p:nä
asetti yhdistys komitean, joka harkitsisi asiaa ja valmistaisi
sääntö-ehdotuksen. Tämä komitea levitti Marraskuuun
keskipaikoilla kiertokirjeen kehoituksella osakekirjoitnkseen,
saadakseen nähdä kuinka suuri kirjanpainajain harrastus asiaan oli.
Osakekirjoitus, joka ei vielä ole päättynyt, osoittaa että
kirjanpainajat mielellään tahtovat saada oman talon.
* * *
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
