- Project Runeberg -  Kirjawa Joukko /
58

(1874) [MARC] Author: Carl Brosbøll Translator: Johan Magnus Salenius
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

58

nainen siis oli tarkoittanut, sanoessaan, että upseerista waan
puhuttaisiin !

"Mntta miehenne?" kysyi wieras, kun ronwa wiimein
näytti puhuneensa kylläkfeen. "Kuinka metsäherrci jaksaa?"

"Oikein hywästi", wastasi hän, siIniiää1i maasta nos-
tamatta, "Hän käksi kotonta meIkein samaaii aikaan kuin
tänne tulitte. Hän pakajaa luuttawasti, ennenkuin menette
pois".

Siihen pakina taukosi; pitkä waitoko seurasi; wähän
ajan päästä toi wanha pakwelija sitte teewettä.

’,Tiedättekö, onko nietsäherra tullut kotiin?" kysyi
rouwa.

Tämä kysymys näytti hänimästyttäwäii palwekijaa.
Hän katseIi kummaksuen rouwaa ja pudisti päätään;

"Metsäherriii" kertoi hän. „En oke nähnyt häntä
kolmeen päiwään. — Eikä hän suinkaan tänäkään iltana
tule kotiin", Iisäsi wanhus, mennessäänt,

TuIi taas pitkä, waikea äänettömyys. Rouwa olikään-
tynyt pois kynttilöistä ja istui kaminin hiilokseen tuijottaen-
Sotilas meni hänen luokseen, tarttui hänen käteensä ja ru-
pesi puhumaan: "Näissä oloissa on jotakin, jota en taida
käsittää; joku onnettomuus, joka piilee äänettömyytenne ta-
kana. Sitä oIen aawistannt, pekännyt ja wiimeaikoina
tuntui ikäänkuin salainen ääni olisi kutsunut minun takai-
sin Inoksenne; Kun aamulla heräsin ja tiesin, että saisin
tawata teitä, oli kuin raskas paino oIisi ahdistanut rintaa-
ni. Kertokaa, innoittakaa minulle kaikki! Miksi olette ää-
neti? Ettekö enää turwaa minuun, enkö; enää ole welje-
nänne?"

Rouwa ei wastannut, mutta hänen rintansa kohoili
ankarasti; hänen oli silminnähtäwästi waikea hengittää.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 12:50:45 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/kirjjoukko/0066.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free