- Project Runeberg -  Kirjawa Joukko /
60

(1874) [MARC] Author: Carl Brosbøll Translator: Johan Magnus Salenius
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

60

tässä mielessään puuttuu intoa ja kestäwäisyyttä; Minä
olen onneton, ilman pelastusta, ilman toiwoakini, että tilani
joskus parantuisi. Ensialusta waadin kentiesi liikaa; se on
teidän syynne; te olitte pahasti totuttaneet minua, Minä
kuwittelint mieleeni rakkauden niiukuin sillan ikään taiwaan
ja maan wälillä; sen piti olla keskeymätöntä hywäii onnen
waihteloa enkä kuitenkaan waatinut häneltä enempää, kuin
itse olin walmis osoittamaan. Kerran, yhden ainoan ker-
ran, puhuimme siitä, hän ja minä" "Uskonhan minäkin,
että rakkautta on olemassa", sanoi hän, "mutta jos sitä
luulet semmoiseksi, kuin koko maailman romaanit owat si-
nulle opettaneet, niin en saa aikaa partaakaaii ajaakseni„. –—
Sitte totuin waatimuksiaui alentamaan, Jos tietäisitte,
kuinka olen masentanut itseäni, nöyristynyt, taistellut, wä-
hää ehkä pelastaakseni elämäni haaksirikosta, –— mutta tur-
haan; minä olen kadottanut kaikki";

"Mutta tulewaisuus, tulewa aikak’ kuiskui ystäwä,
yhtä murheellisena, kuin rouwa itsekin; "Luottakaa toki wä-
häii siihen! Onhan miehenne hywäluontoinen, leppeä, helppo
houkutella; taitaahan kumminkin löytyä jokulohdutuslamppu
tässä pimeäsfä’".

Rouwa oli wähän aikaa ääneti, ikäänkuin kamppaille:r
"itsensä kanssa; sitte nosti hän päätääii ja sanoi:

’"Tiedättekö, missä wiimeksi tapasin miestäni? Siitä
on nyt kulunut koline wuorokautta. Silloin seisoi hän
tuossa kaapin edessa" ja aikoi laatikosta ryöstää kalliita ki-
wiäni. Hän hymysi sangen ystäwällisesti, kun minä astuin
sisään; —— "Nyt suutut warmaan", sanoi hän, "mutta se
on waan pikkuinen laina pariksi päiwäksi, pantti, jonka
juutalainen on waatinut minulta. Kuii kilpa-ajo on
loppunut, aioin tuoda ne takaisin, huomaamattasikaan";

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 12:50:45 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/kirjjoukko/0068.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free