Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Ja niin tuli kohtalo kylmä ja jäinen
ja mursi mun toivoni ainoonkin:
on poissa mun päiväni, onneni ainut,
on poissa mun kukkani kultaisin.
Kuin neitonen nuori, mi vuosia viisi
on vuottanut kaukoa sulhastaan,
on vuottanut vuosia säästäen, toivoin,
niin viestipä tuodaanki kuolostaan.
Kuin hellivä äiti, mi valvoen, soutain,
on vaalinut armasta ainoistaan,
on tuutinut turvoa, riemua äidin —
niin seisookin hänen haudallaan.
Sua niin olen itkenyt, impeni hertas,
itkenyt kaivaten päivät ja yöt,
voi miksikä kohtalo, miksikä toiveen
angervaiselta ainoan viet?
Nyt poissa on ponsi ja eloni tuoksu,
hän poissa, mi elolle arvoa soi,
mä varjona vaappuen muistoja uusin,
en mennyttä loitsea eteeni voi.
82
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
