Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
ei hullun ja houkkion uskallusta,
ei harhaan viedä se saata:
noin kultahan, purppuraan
ei voi hyvä luojakaan
toki pelkkää valhetta verhota, ei!
Ja aallot ne vierii ja tuulet ne käy
ja purjeissa täysissä juoksevi haaksi —
ei tuttuja rantoja enää näy
ja peikkojen öisten maaksi
on nähty jo unten ja uskon saari,
ja virvojen liekiksi taivaankaari.
5.
Se maa se on talvisten lunten maa
ja mustien merten ranta,
sen luonto se kuolleena uinahtaa
ja luita sen kasvavi santa;
sen taivaalla paistavi musta päivä,
ja musta on päivän kieli
ja kerran jos hetkeksi häipyvi häivä,
niin sentään on autio mieli.
245
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
