Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Mut minäpä narrille nauroin vaan
ja käännyin päivyen kultaan päin;
niin unta näin.
Ei minusta Tuonen tytöt huolineet —
kai kammoivat he punaa poskipäiden,
vai oisko suonet tulta tuiskineet,
ei nauru mieleen ollut kassapäiden.
Ma Tuonen vaa’alla kun punnittiin,
viel’ aivan köykäiseks ma löydettiin
ja elon rantaan jälleen saatettiin;
ei huoli Tuonen herra pakanoista,
ei hurjapäistä, elon akanoista,
näät pilkkanauru hälle aina on
kuin kultasilta maiseen elohon —
niin unta näin.
Ma lähtöpassin sain — ja vieköön Hiisi,
jos sinne tarjokkaana toiste käyn!
Mut tuosta matkastain nyt huolin viisi —
ja ellei kalma kerran itse tulle,
niin kiinni pysyy Mannun ukset mulle.
Hän vaatii pelkoa ja vavistusta
274
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
