Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
— 69 -
kasvojaan, mutta ryhdissä oli jotain reipasta,
varmaa, joka pani ilon taas paisumaan Annan
mielessä.
Nyt hän oli jo aivan lähellä. Hartin
silmissä säteili semmoinen suora, vilpitön,
lämmin ilo, että kaikki epäilys Annassa
haihtui kuin taikaiskulla. Se oli hänen
ystävänsä tuo.
Anna ojensi kätensä hänelle hymyillen
ja »kiitos eilisestä" puhkesi yhfaikaa
molempien huulilta.
Hartista kaikki oli niin luonnollista. Hän
ei ollut hetkeäkään epäillyt, että hänen ja
Annan eilisessä suhteessa olisi tapahtunut
mitään muutosta, ja siksi se tuntui nyt
Annastakin luonnolliselta.
Koulussa meni kaikki vanhaan tapaan,
vaikka Annasta tuntui kuin kaikki oppilaat
olisivat muuttuneet toisiksi. Vai miksi hän
ei koskaan ennen ollut huomannut, että hekin
olivat eläviä ihmislapsia eikä vain sieluttomia
auttomaatteja?
Ja toukokuu kului kuin lyhyt unelma.
Toukokuu, jolloin kaupungissa ei keväästä
tiedä mitään, jolloin kouluissa on rasittavin
aika ja kaikkialla kiirettä ja touhua. Mutta
Annalla oli kevät.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
