Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
- 83
»Olli, tiedäthän että vietin lapsuuteni ja
ensi nuoruuteni täti Huovisen luona?"
Annan ääni oli aivan tyyni nyt.
.Tiedän."
»Mutta et tiedä niiksi sieltä läksin pois?"
»Isäsi luo — kun isäsi oli niin yksin —
eikö niin?"
»Ei — en minä silloin ajatellut muiden
yksinäisyyttä, kuin omaani."
Hart katsahti Annaan. Anna oli hyvin
kalpea ja hänen silmänsä näyttivät
pohjattoman syviltä tummuudessaan, kun ne
katsoivat jonnekin epämääräiseen etäisyyteen. Hart
tunsi äkkiä melkein pelkoa. Oli kuin hän
olisi houkutellut esiin asioita, joiden
seurauksia hän ei osannut aavistaa. Hänen
melkein teki mieli pyytää, ettei Anna
virkkaisi mitään. Mutta hän ei saanut sanaa
suustaan.
»Niin — se oli se vanha tarina. Minä
rakastin ja petyin."
Hart ei voinut vieläkään puhua. Vähän
ajan perästä Anna jatkoi:
»Kun hänet tapasin, en ymmärtänyt
ollenkaan epäillä. Minä annoin itseni aivan
ilman ehtoja, ilman rajoituksia. Olin juuri
täyttänyt 20 vuotta ja koko sieluni oli täynnä
odottavaa hellyyttä. Kun hän sitten tuli ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
