Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
- 96 —
että hän oli aatelismies ja vanhaa sukua.
Rouva Huovinen ei tosin periaatteellisesti
hyväksynyt mitään säätyeroitusta, mutta ei
hän koskaan ollut siihen asiaan täysin
tyytynyt, että hänen nimensä oli Huovinen.
Eksköld oli ollut hyvin kohtelias Elsalle —
ei sitä voinut kukaan kieltää. Ja rouva
Huovinen ei pitänyt sitä millään lailla vääränä
tai sopimattomana, että hän äitinä oli toissa
päivänä Eksköldille kertonut, kuinka hän aina
oli koettanut — ja luojan kiitos myöskin
onnistunut — istuttaa Elsaan hyveitä ja
vakavia periaatteita, jotta hänen ei tarvitsisi
luulla, että kukaan kiinnittäisi huomionsa
Elsaan siksi, että hän omisti 200,000 ja
kaupungintalon. Ja Eksköld oli hymyillyt niin
kohteliaasti ja sanonut, että kyllä hän oli
kaiken tuon huomannut.
Rouva Huovinen hymyili, mutta huokasi
sitten syvään ja laski sukan pöydälle.
Ei, ei hän Elsan ja Eksköldin tähden
täällä viipynyt, vaan Annan tähden. Hän
tunsi velvollisuutensa Annaa kohtaan, joka
nyt näkyi tarvitsevan äidillistä johtoa. Kuka
olisi luullut mitään semmoista vakavasta,
keskiikäisestä naisesta! Joka vielä oli saanut
niin paljon sivistystäkin! Sen ne tekivät ne
kymmenen vuotta, jolloin hän ei ollut Annaa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
