Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
— 136 -
rallista. Aika oli kyllä tasoittava semmoiset
pikku epätasaisuudet. Hänestä tulisi varmaan
malliemäntä. Eksköld alkoi taas täydellä
todella miettiä kaikenlaisia mahdollisuuksia.
Ja hän viihtyi hyvin tuossa mukavassa
kodissa, jossa häntä pidettiin kuin ruhtinasta.
Vilma Aarnio oli tietysti aina mukana
illanvietoissa ja joskus vielä muitakin nuoria.
Mutta ei Vilman vilkkaus eikä mikään
voinut poistaa pilviä Hartin otsalta. Hän oli
ainoa tuossa seurassa, jota näkyi huoli
painavan. Vilma Aarnio luopuikin pian kaikista
yrityksistä elähyttää Hartia, sillä hän oli nyt
vakuutettu löytäneensä syyn Hartin
alakuloisuuteen. Häntä nähtävästi vaivasi epätietoisuus,
kumpiko, Vilmako vai Anna, saisi hänen
sydämessään etusian. Vilma kyllä tiesi
kokemuksesta, kuinka kiusallista tuommoinen
epätietoisuus oli. Mutta Vilma oli hyväsydäminen
tyttö, ja silloin yhden kerran Haapasaaressa
Anna oli täydellisesti voittanut hänen
sydämensä. Hän päätti siis olla jalomielinen ja
luopua kokonaan kilpailusta. Paitsi sitä
hänellä oli jo vallan selvillä, että hän kaikissa
tapauksissa kirjoittaisi sen romaaninsa
itsestään ja ylioppilas Miettisestä. Juoni oli jo
valmis: kaksi kansanlasta, toinen rikas,
toinen köyhä, jotka lukemattomia esteitä voitet-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
