Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - L ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Luoita.
Luodda. 403
26*
Luodda, luoda, s. 1) glans sclopeti, Kugle,
Bossekugle. 2) pondus, 2ob, Sægtlob (=
lodda).
Luoddagas, -gasa, s. (luodda) labet Tilstand;
bisso læi luodÆagasast, Bpssen var ladet.
Luoddai, adj. vedf. -ddas, (luodda) som
fører en grov, stor Kugle, grovlpdig (mobf.
luodatæbme).
Luodkos, adj. = luotkos.
Luodos, adj. (luotto) ferus, vild ; luodos
spirik, vilde Dyr.
Luodosvuotta, -vuoda, s. (luodos) Vildhed.
Luo33asattet, v. fad. (luo33at) bringe til
at ligge med udbredte Singer, fladt, næfe
grus mod Marken (= luobbagattet).
Luo33aset, v. transl. komme til
at ligge med udbredte finger fladt mod
Marken.
Luo33at, luo33am, luo33ajim, v. liabit. pen
nis extensis humi jacere, ligge med üb
bredte Singer, fladt ned mod Marken (=
luobbat).
Luo33etet, v. mom. (luo33at) pludselig falde
ned og ligge med übbrebte Singer, ncesegrus
mod Marken.
Luofsa, s. sulcus, quern navis in aqua
ducit, Sei efter Baad i ©øen, Kjplvand.
Luofta, s. = luokta.
Luofte, luovte, s. tabulatum turfa tectum
nullis parietibus, en Stillads med Torv’
tag og aabne Sægge.
Luofcolet, v. siibit. = luokcolet.
Luogge-vuölle, F, extrernapars intestinorum,
sidste Del af Tarmene mod Bcekkenet.
Luoggo, s. 1) antrium, in quo mus sylve
stris tegit, en Skovmuses Hule. 2) tugu
rium, üben Torvehytte, usselt Hus. Smuthul.
Luogjalas, adj. (luogjat) tilbøielig til at klynke.
Luogjat, luojam, v. n. lamentari, klynke,
jamre sig.
Luognet, v. n. Sy. intrare (de piscibus sa
genae fundum intrantibus), gaa ind i Not’
scekken (om Fist).
Luogostet, v. a. (luokko) rage fammen slaaet
Ho.
Luoibmalas, adj. (luoibmat) tilbøielig til at
jamre sig, som snart jamrer fig,
Luoibmat, luoimam, v. n. lamentari, jamre
sig hpilydt, übftøbe l)øi Klagelyd, vaande sig
(jfr. fuoikket, vuobaidet, luogjat, nuvvat).
Luoibme, s. (obsol.) ruga, sinus, Rynke,
Fold (= juoibme).
Luoibmot, adv. (luoibme) i Fold, med Fold
paa.
Luoikadakkés, -dakkas, adj. (luoikkat) som
let laaner ud, som let giuer tillaans,
-dakkésvuotta, 5. id.
Loikadet, v. cont. (loikkat) laane, üblaane
(samme Ting öftere eller flere Ting).
Luoikas, adv. et adj. (luoikkat) tillaans;
luoikas cl. luoikasen oaggot, faa tillaans
(Ting, som gives tilbage, jfr. lonas); luoi
kas ænam, leiet Jord; dam girje luoi
kasen læm 0550m, denne Bog har jeg
faaet tillaans.
Luoikas, luoikkasa, s. (luoikkat) cn laant,
üblaant Gjenstand,
Luoikas, luoikkasa, s. (luoikket) = fuoikas.
Luoikastet, v. dem. (luoikkat) som snarest
laane, udlaane.
Luoikatallalas, adj. (luoikkat) som ofte ttgger
om Laan. -lasvuotta, s. id.
Luoikatallat 1. -taddat, -talarn, -tadarn,
v. fr. (luoikkat) forføge, begjære at faa
tilfaan§; go lifci luoikataddam, de lifcim
luoikkam, dersom han havde forføgt at faa
tillaan§, saa havde jeg laant.
Luoikatatte, adj. (luoikkat) som kan üb
laanes, udlaanelig.
Luoikatet, v. fad. (luoikkat) 1) labe ud
laane. 2) lade fig üblaane, kunne udlaanes.
Luoikatægje, adj. = luoikatatte.
Luoikestakkés, -stakkas, adj. (luoikestet)
= luogjalas.
Luoikestet, v. n. (luoikket) klynke, futtre,
urmule (üben Grund).
Luoikkalet, v. dem. (luoikkat) laane en lort
Tid; luoikkalifcik munji dam vakko gir
jid! laan mig for denne Uge 33øger! -lastet,
v. dem. id.
Luoikkasen, adj. se luoikas.
Luoikkat, luoikam, v. a. mutuum dåre,
commodare (de rebus, qiiae redduntur),
laane, udlaane, bortlaane, übleie (om Ting
som leveres tilbage, jfr. lonit); luoikai must
hærge, han laante en kjørerett af mig.
Luoikket, v, n. ejidare, lamentari, queri,
klynke, surmule (jfr. biekkot, fuoikket,
vuobaidet, luoibmat).
Luoimadetj-y. n. (luoibmat) saa smaat jamre sig.
Luoimädet, v. mom. (luoibmat) én Gang
jamre sig (— luoimetet).
Luoiman, luoibman, 5. (luoibmat) en lamrer,
Klynker.
I.uoimanaB, -na33, .3, (Inoidmat) lammerlyd,
Klynk.
Luoimas,luoimmasa, s. (dial.) = luoimanas.
Luoimatatte, s. (lnoibmat) som er at bejamre.
Luoimatet, v. fact. (luoibmat) 1) lade jamre
sig. 2) lade fig bejamre.
Luoimetakes, adj. Sy. = luojotakes.
Luoinas, luoidnasa, s. = lainas.
Luoita, luoittaga, s. (luoittet) ansa in ex
trerna parte funis ducfarii, Hcempe i Enden
af Dragrebet.
Luoitaset, v. intens, vehementer pulsåre,
slåa ftcerlt paa (med ©tol, Me), give dyg
tigt paa Pukkelen (= addaset).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
