Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - V ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Vuo^ai. 826
ATuogjol.
Bund! vuodotes farpal, en Tonde uden
Bund. 2) dial. (vuotto) som ei har Baand,
baandlos (om Tonde etc).
Vu«Zz2i, adj. ocbf. .Zs2B, vcrdsket
iset, haalket.
Vuozze, vuoZe, s. 1) /«fer profusus, ex
pressus, aqua in glane, pus vtdnerum
non coientium, Vand el, Va’dste, som er
presset op eller ud, Sæbe paa Is eller
Materie paa Saar, som ei gro igjen. 2)
glanes lubrica in itinere quae hive non
tecta est, ftaalfe, Glatis.
Vuozzoäet. v. fad. ojovc iset
haalket.
Vuo3got, vuoZzom, y. n. glane congelari
lubricum fieri ob glaciem obduetam ife§
overdrages med Isskorpe, blive haaltet.
v. n. scatuiire, profiliere, pro
peUi, pible ud, presses ud el, op (om
Vcrdste el. Vand), jfr, vuoccot.
-javre, norn. propr.loc. Wann
paa en Inds« i <Si;boaranger.
Vuofsa 1. vuogsa, s. = vuoksa.
Vuofset, ?’, a. = vuokset.
Vuofta, 5. = vuokta.
Vuögdet, v, a. = vuovddet.
Vuogga, w. 7oc. Omgang (= vaogak)
Vuogga, 5. liamus piscarius, Fiskekrog.
Vuoggag, o#. (vuogga) som har Krogei
golbma vuoggag, som har tre Kroge,
Vuoggaiduttet, v. fad. (vuoggaduvvat) for
syne med Fiskekrocze.
Vuoggaiduvvat, -duvam, v. subj. (vuoeea)
forsynes med Fiskekroge.
Vuoggas, -ggaca, 5. dem. (vuogga) üben
Flftckroq.
Vuoggelet, v. a. Sy. admonere, paaminbe
Vuoggo, s. = Juoggo.
Vuoggo, s. Sy. cunae, «Rugge (= gietka)
Vuoggot, v. a. Sy. –. oaggot.
Vuogja, adv. — vuöje.
Vuogja, vuoja, 5. butyrum, adeps, Oleum
nepahcum piscium,<Sm!tx.Dliz, gebt, Tran.
Vuogjai, adj. oebf. -gjas, (vuogja) adiposus,
ng paa gebt, som giver meget gebt eller
Tran, fedtholdig (== vugji)/ -gjaivuotta,
s. id.
Vuögjaladdat, -ladarn, v. intens, (vuogjét)
hore billigt paa, fjøre med Kraft (= vuoia
stallat). J
Vuögjalas, adj. (vuügjet) som gjerne florer
Vuogjälattet, v. a. (vuogjät) svomme efter
for at naa.
Vuögjalet, v. W«, (vuögjet) vedvarende ftore
rafft.
Vuogjälet, v imh. (vuogjät) begive [tg til ’
at joømme, begynde at svomme afsted, svpmme
» vvI•
. Vuogjanaga adj. et adv. (vuogja) adipe
tmdus, rebtet, tilsmurt med gebt
Vuögjastaddat, -stadam, v. cont. fvuöeiat}
lave fig til at tjøre; itten Iæm vuSja-
Btaddamen, imorgen stal jeg lave mi(f til
at tjore.
i I Vuögjästallat, -stalam, r. mcÄ. (vuöojät)
• ! tjore afsted, tjore i Sei (om ftcre)
Vuö9Jästet, ?,’, s/e)», (vuogjät) beende at
1 tjore lidt.
Vuögjästuvvat, -stuvam, v. desid. (vuögiät)
! sua Sr>ft til at fjøre afsted.
Vuogjät, vuögjäm, vuögjäjim, v. inch. traita
veto meipere, begebe at fjøre, beaive sia
til at fjøre.
: Vuogjät, vuojäm, v.n. nare, foømme; lakea
mi bagjelist vuogja, gtoben, [om svsmmer
ouenpaa,
Vuögjätallat, -talarn, v. fr. (vuogjät) [ætte
t siset, ()jælpe i Sei til at beaynde at kiore
(om flere).
Vuögjätet,’ v. fact. (vuogjät) f}jæ(pe i Set
fætte t inn, faa til at fjøre afsted.
Vuögje, s, (vuögjet) auriga, equi
(rhenonis) moderator, Kjorer, Kudsk.
Vuögjelet, r. R/e;;?, (vuügjet) 1) kjore et kort
Stykke. 2) v. a. drive," jage afsted, befordre
Afforing, Braküing, fordrive,’ oge vuöo-jelet
fordrive Foster.
Vuögjem, 5. ferö. (vuögjet) Kjøren, Kjoring:
vuogjem-hæi-gge, Kjore-Ren.
I Vuögjemus, -musa, s. (vuögjet) aliquantum
vhneris quod traha percurrendum est
et Stykke Vei at fjøre, Kjøring; galle aiu
bista vuogjemus, vi har endnu en Stund,
et Stykke at kjore.
Vuögjem-soabbe, Kjorestok, Stok, 3—4 gob
lang, hvormed man stikker Renen for at faa
den til at springe.
Vuögjet, vuöjam, v. a. 1) curru vel traha
vehere, kjore. 2) (min. us.) drive
j"ge.
Vuogjodallat 1. -daddat, -dalam, -dadam,
v. fr. (vuogjot) 1) fænfe (flere Ting). 2)
synke, soge at faa til at gaa ned (Mad).
Vuogjodämus,-debmusa, s. (vuoeyodet) noget
at [a?nfe eller synke ned.
Vuogjodet, v. a. (vuogjot) 1) demergere,
[aenfe, neb[ænfe; ja son lifsi vuogjoduvvum
abe ciegi]alvutti, Matth. 18, 6. 2) de
ghdire, synke ned gjennem Halsen, foærge;
im vuogjod dam borramusa, jeg faar ikke
den Mad til at gaa ned.
Vuogjoi, adj. uedf. -gjos, (vuogjot) som
svpmmer tungt, som synker dybt under
Svomming.
Vuogjoi, adj. vedf. -gjolis, (vuogjot) som
synker let eller hurtigt; laejo læ vuoojol
Bly synker let.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
