Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - V ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Vuoida.
827
Vuogjo.
Vuogiolet, v. subit. (vuogjot) x Hast synke
Vuogjom, v. verb. (vuogjot) Synkcn, Synl
ning; vuogjom-lakai, synkefcrrdly.
Vuogjom, 5. lac butyro cassum, ex quo bu
turwn confectum est, Kjoernemoelk.
Vuogjon, s. tabellae ligneae in tuguno se
cundum parietes orbiculatim humi ja
centes, guibus affiguntur alterae tabellae
(»dækkadasak«) ita in lateribus angustw
ribus collocatae, ut altera latera latiora
versus parietes vergant, gjæte, ber ringvis
ligge paa Sorben langs Vceggen t en
Hütte, og hvortil »dækkadasak« ere fæftebe.
Vuogjot, vuojom, v. n. mergi, interire, eva
nescere, occidere, deprimi, synte, gaa under,
forfmnbe, gaa neb,l)enft)nfe,fnnfe mb; gædge
caccai vuogjo, mutto muorra cacest govd
da, en Sten synker ned i Bandet, men Tra?
flyder paa Bandet, i vuojo sat guovso, Dag
ffjæret forsvinder ikke mere: jeSas jurddagi
Lisa vuogjom, Hensynken i sine egne Tanker:
viioddo "vuogjom læ, Gründen er funken.
Vuogqa 1. vuogna, vuoqa, vuona, s. —
buogija et. boaimos.
Vuogna-jaure, s. Sv. lacus minor, incursu
et delapsu aquae carens, üben $nbfø,
som ei har Af eller Tillpb.
Vuogqes, 5. Sy. se vuogas.
Vuogqestet, v. a. Sy. (vuogi]es) fætte Gnme
paa Hund (= vuoijastet).
Vuogaidubme, -durae, 5. consuetudo, Vane,
Dannelse.
Vuogaiduttet, v. fad. (vuökke) assuefacere,
vcenne, tituænne, gjøre vant til: garva
barggo læ vuogaiduttam muo dåsa,
t)aa?bt Arbeide har voennet mig dertil.
Vuogaiduvvat, -duvam, v. subj. (vuokke)
assuescere, vcrnnes til, blive vant til, faa
$Zst>elfe i, Haand til: v »iasage-
Vuogak, n. propr. Joe. peninsula quaedam
linmarchiae orientalis, Omgang, en HalvS
i
VuogalaSat, adv. (vuogalas) fmagfutbt, hove
list.
Vuogalas, -wza, ach. (vuökke) f)ør.eltg, smag’
fuld, efter Ens Tykte, behcendig.
Vuogalasvuotta, -vuoda, s. (vuogalas) Hove
lighed, Smagfuldhed, Behcendighed.
Vuogas, vuokkasa, adj. aptns, idoneus,
opportunus, bekvem, stikket til, I)øuelig, be
teilig, betimetig; vuogas avnas, et bekuemt
Mmne: son læ vuogas dam fidnoi, han
er stikket til den Forretning; daggo læ
vuogas vasset, her er godt at gaa; son
bivdi vuogas aige su dyttet, Matth. 26
16; vippadet fidno vuokkasab aiggai, op
fætte Forretningen til en beteilige« Tid. —
Comp. vuokkasabbo. — Superl. vuokka
satnus.
Vuogasmattet, v. fad. (vuogas) giøre be
tvem, stikket beteilig.
Vuogasmet, v. n. (vuogas) Um betuem,
stiltet, beieilig.
Vuogasmuttet, v. fad. = vuogasmattet.
Vuogasmuvvat, -muvam, v. subj. — vuo
gasmet.
Vuogasmættora, adj. (vuogas) ineptus, m
commodus, übekvem, ustiktet. übeleilig.
Vuogasvuotta,-vuoda, s. (vuogas) Vekoem
hed, Stikkethed, Veleilighed.
Vuogaset, v. aestim. (vuogas) anse for be^
kvem, stikket, beteilig.
Vuögetesvuotta, -vuoda, s. (vuogetæbme)
Smaglpshed, Uhouelighed. Klodsethed.
Vuögetuttet, v. fad. (vuogetæbme) giøre
smaglps, uhovelig, klodset.
Vuögetuvvat, -tuvam, v. subj. (vuogetæbme)
Um smaglos, uhovelig. klodset.
Vuogetæbme, -tærne, adj. veds. -tes,
(vuökke) rusticus, ineptus, som et stemmer
med god ©mag, som ei pasfer, uhouekg,
klodset, fmagløo.
Vuogetæmet, adv. (vuogetæbme) Jmaglø)t;
flobfet.
Vuoi, interj. — voi.
Vuoibaidet, v. n. (vuoi) lamentan, flage l)ßtt
(jfr. luoibmat).
Vuoibmai, adj. vedf, -braas, (vuoibme) som
er meget kraftig (om Mad el. ©rifle), som
har megen Magt, mægtig.
Vuoibmaivuotta, -vuoda, s. (vuoibmai)
Kraftighed, Magt, Mcegtighed.
Vuoibme, vuoime, 5. firmitas, valentia (cibi,
potionis), vigor, robur, Kraft (om Mad og
Drikke). Magt, Styrke (= fabmo).
Vuoidadet, v. tara. (vuoiddat) faloc, tttfmøre
i Mag, slåa til i Mag; vuoidad calmidad
Salbme-vuoiddasin, Aab, 3, 18.
Vuoidadus, -ausa, s. (vuoiddat) Salvelse,
Tilfmftrelse.
Vuoidakættai, 1) car. verb. (vuoiddat) uden
at salve, besmore. 2) adj. vedf. -kættes,
usaluet, ufmurt.
Vuoidas, vuoiddasa, s. unguentum, (baloe,
Smorelfe, Balsam: vuoidai daid vuoidda
sin, Lue. 7, 37. > . . t c.
Vuoidasmættom, ach. (vuoidas) forn et t)ar
faaet Salve etter Smurning.
Vuoidasna 1. -naga, adj. (vuoidas) unctus,
salvet, tilsmurt.
Vuoidastet, v. dem. (vuoidas) fmøre, salve
lidt. . . >
Vuoidasægjai, adj. vedf. -ægjas, (vuoidas)
som har altfor meget gebt eller Smurning
i sig: vuoidasægjas bikka, Veg, som er
for blod.
Vuoidatatte, adj. (vuoidatet) forn bør fmøres,
salves, som er mutig at fmøre, salve.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
