Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - V ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Vuoito.
Vuoime. 829
Vuoimetæbme, -tærne, adj. vedf. -tes, (vuo
ibme) infirmus, laxus, fiaftesl.og, magttßlpö,
slup (ogsaa om Mad).
Vuoinamak, s. plur. (dial) = vuoiijamas;
Vuoines, s. B. — vuöbers.
Vuoinetus, -tusa, 5. = oainatus.
Vuoinna, vuoina, 5. (dial.) = vuoigija.
Vuoinnat, vuoinam, v. n. (dial.) — vuoi
gnat.
Vuoingama, s. Sy. — vuoiijamas.
Vuoiqadam-aigge, -aige, s. £r>iletib.
Vuoiqadam-bæivve, -bæive, s. Hviledag.
Vuoiiiadam-sagje, -saje, 5. Huileplads.
Vuoinadattet, v. fad. (vuoiijadet) 1) labe
\<xa hvile, lade tage Hvile, Spvn. 2) vcere
»niligt at hvile.
Vuoiqadet, v. cont. (vuoigqat) requiescere,
otio frui, puste i Mag, hvile, hvile sig, ud
hvile sig: si galggek vuoii|adet sin bar
goinæsek, Stab. 14, 12; go vuoii|adam
læp, de viddasabbui naar vi have
huilet, gaa vi videre (jfr. sakkat, saddat).
Vuoinadkættai, c«/-. verb. (vuoii]adet) uden
at hvile, rastlost.
Vuoiiiädus, -dusa, s. (vuoii]adet) reqiäes,
Hvile; vuoirjädussi bæssat, ,aa Hvile, tomine
til Hvile.
Vuoiiiädus, -dusa, s. (vuoiiiedet) vitupera
tio, calumnia, Tadel, Vagtalelse.
Vuoinadæbme, 5. verb. (vuoiijadet) fotlen,
Hvile.
Vuoiqahak-raigge, -raige, s. arteria aspera,
trachea, Lustror, Strubc.
Vuoiyawgat, adv. (vuoii|alas) aandcligt, paa
aanbelig Maade; dak dubmijuvvujek v.
1 Cor. 2, 11.
Vuoiqalas, -laga, adj. (vuoigija) spiritualis,
aanbelig; son gadda jecas profetan daihe
vuoir>«inss«n, 1 (Sov. 14, 37.
Vuoitialasvuotta, -vuoda, s. (vuoirjalai) Aan-
beligl)eb.
Vuoiliama», -maga, 5. cerebrum, Hjerne.
Vuoinanas, -nasa, 5. (vuoigi]at) halitus,
respiratio, Aande, Slanbebrat, Veiret; loa
patet sin njalmes vuoii]anasain, 2 Thess.
2, 8.
Vuoinastak, -staga, 5. (vuoii]astet) respi
ratio, Aandedrcrt, Pust; ill«, vuoiija
stagaid, han faar knapt puste.
Vuoiiiastallat 1. -staddat, -stalam, -stadam,
v. fr. (vuoii]astet) puste, hvile nu og ba,
hist og her.
Vuoiqastästet, v. dem. (vuoiijastet) hvile
lidt, puste Übt; vuoinastästop dasa! laber
os hvile lidt her!
Vuoiqastattet, v. fad. (vuoirjastet) lade puste
üb, lade hvile.
Vuoit]astet, v. n, (vuoigi]at) requiescere,
otio frui, hvile, hvile sig, puste ud.
Vuoir|astkættai, car. verb. (vuoinastet) uden
at hvile, uden at puste, i et Kjor.
Vuoiiiastus, -stusa, s. = vuoii|astæbme.
Vuoir|astaebme, -tærne, s. verb. (vuoiijastet)
füllen, Pusten,
Vuoinas, -qaca, s. — vuoinamas.
Vuoii]asak, s. plur. (dial) = vuoinamas.
Vuoir|aset, v. a. vituperare, calumniari,
tofte, füocrte, bagtale (üben Grund); vuoinaä
kættai diktet guoimes, labe sin Werfte »ære
übagtalt.
Vuoii]asæbme, -sæme, 5. verb. (vuoiijaset)
Lasten, Dadlen.
Vuoiqatak, -tåga, .5. (vuoigijat) = vuoi
ijastak.
Vuoiqatet, v. fad. (vuoigijat) 1) lade aanbe.
2) verre muligt at aande.
Vuoiqatæbme, -tærne, adj. -tes, (vuoigija)
som ei har den hellig Aand, aandlos: vuoi
ijates olmus, et Menneske üben aandeligt
Liv.
Vuoiiiedattet, v. fad. (vuoiijedet) lade dadle,
svccrte, bagtale.
Vuoiqedet, v. a. vituperare, cidpare, lafte,
fücecte, bagtale (üben Grund),
Vuoinedæbme, -dæme, 5. verb. (vuoii]edet)
Lasten, Dadlen, Bagtalen.
Vuoisadet, v. dem, (vuoissat) føle lidt Sting.
Vuoisatak, -tåga, 5. (vuoissat) compundio
corporis, Sting i Kroppen.
Vuoisatet, v. fad. (vuoissat) foraarsage ©ttng
i Kroppen.
Vuoisetet, v. mom. (vuoissat) en enfelt Gang
fple Sting i Kroppen.
Vuoisset 1. vuoissat, vuoisam, v. n. com
pungere, pundiones sentire, stikke, føle
Sting i Kroppen.
Vuoitaset, v. n. (vuoittet) I) praeponderare,
vinde, hare Overvcegt (under feiing); njudne
gæcce vuoitasa, E,»den, hvori Loddet hcenger,
vinder. 2)praevalere, superare (de Ungua)
faa Ouerua’gt (om Sprog).
Vuoitatallam, 5. verb. (vuoitatallat) Neder^
lag, Beseirelse.
Vuoitatallat 1. -taddat, -talam, -tadam,
v. neutr. pass. (vuoittet) vind, blive over
uunden, beseires, ligge under, tabe; im
vuoitatala sudnji, jeg beseires ikke as ham;
soattai v. tabe i et ©lag; gæccalussi v.
ligge under for Fristelsen.
Vuoitetatte, ttch. (vuoitktAttet) som lader sig
beseirc, som kan beseires.
Vuoitetattet, v. fad. (vuoittet) bringe nogen
til ot tabc, foraarfage at nogen taber; gænge
v. bibringe nogen Nederlag.
Vuoitos, -toca, s. dem. (vuoitto) liben Seier,
Gevinst, Vinding.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
