Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - V ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Vuonjas. 836 Vuoras.
og samlet nye Krcefter. 2) cicur, fpag, ikte
sky, trcrg (jfr. logje, loavdde).
Vuonjasmattet, v. fad. (vuonjas) gjøre fpag,
spatere,
Vuonjasmet, v. comp. (vuonjas) blive [pag,
fpagere.
Vuonjasmuttet, v. fad. = vuonjasmattet.
Vuonjasmuvvat, -muvam, v. n. = vuon-
jasmet.
Vuonjasvuotta, -vuoda, 5. (vuonjas) Udhvilt
l)eb, Spaghed.
Vuonjas, -njaca, s. Ånas amta, Spidsand.
Vuönjes, adj. — vuonjas.
Vuonnas, -ca, .5. Sy. adlocutio Mandientis
atque commiserantis: et fjælenbe Tiltale
ord, vuonnacam, mi amicissime, fjære Ven.
Vuönces, vuoncca, s. gaUus vel gallina,
Hane eller Hone vuonccak, $øn§.
Vuoncca-njinelas, s. gallina, Hpne.
Vuonccas, -ceaca, s. dem. (vuonees) liden
Hane eller §pne.
Vuoncca-varres, .5. gallus, Hane,
Vuoqas, adj. = vuonjas.
Vuonas, vuognasa, ,3. capistrnm, proprie
quo os caninn ocduditnr sive dbturatur,
ne mordeant rangiferos, Grime eller Tryne
baand. forn fættes paa Hunde, at de ei
stulle bide Rensdyrene.
Vuoqastallat, -stalam, v. fr. (vuoijastet)
fætte Trynebaand paa (flere) Hunde.
Vuonastet, v. instr. (vuoijas) capistrnm ori
injicere, fætte Trynebaand paa Hund, tryne
binde.
Vuonastkættai, 1) car. verb. (vuoijastet)
üben at trynebinde. 2) adj. vedf, -kættes,
forn intet Trynebaand har paa sig.
Vuopas, -paca? s. dem, (vuoppa) carissime
socer, litle, fjære Svigerfader.
Vuop’bælle, .3, se vuoppa-bælle.
Vuopnattij, .3. R. = vopnattij.
Vuopotet, v. fad. (vuoppot) 1) lade fluge,
raffe i sig, 2) være muligt at fluge i sig!
Vuoppa, vuopa, ,3, socer, ©mgerfaber.
Vuoppa-bælle, -bæle, s. frater soceri, a
fratris filiae marito ita appeJlatus, Sviger
faders Broder, faa kaldet af Vroderdatters
Mand.
Vuoppasassa, -3282, s. (vuoppa) tilfommenbe
©üigerfaber.
Vuoppasaddat, -sadam, v. cont. (vuoppaset)
holde paa at hamle faa fmaat, ro baglcenas
x Mag.
Vuoppaset 1. -het, v. tard. (vuoppat) l)amle
t Mag, saa smaat, -sästet, v. dem. id.
Vuoppat, vuobam, v. n. valde queri, lamen
tari, jamre fig hoilydt, klage (jfr. biekkot,
luoibmat, fuoikket).
Vuoppat, vuoppam, vuoppajim, v. n. retror
sum remigare, inhibere remo navem, hamle,
ro baglcengs.
Vuoppe, vuope, 5. 1) sinus v. recessus
maris inclusus (quasi stagnum), md’s
luttet Bugt eller 2% Ug et Tjern, 2)
norn. propr. loe. Hornvigen i Porsanger
fjold.
Vuopperes, s. Sy. = vuoberes.
Vuoppet, v. a, Su. — vuoppot.
Vuoppolet, v. subit. (vuoppot) i Hast fluge
cl. raske i sig.
Vuoppomus, -musa, 5. (vuoppot) noget ot
fluge eller raffe i sig.
Vuoppot, vuopom, v. a, vorare, devorare,
æbe graabigt, fluge, raske i sig (jfr. Bavddot,
jastot, vuovddot).
Vuopsa, s. Sy. = vuoksa.
Vuopsai, adj. Sy. vedf, vuopsates = vuok-
831.
Vuopsatebme, adj. Sy. = vuovsatæbme.
Vuopsestet, v. a. = vuoksot.
Vuopsé, s. H,. — vuökse.
Vuopt 1. vupt, s. R. = vuokta.
Vuoptestattet, v. fad. Sy. certiorem facere,
underrette.
Vuoptestet, v. a. Sy. comperire, fornemme.
Vuora 1. vuore, s. Sy. nix alta, dyb ©ne.
Vuorahakset, v. aestim. Sy. (vuoras) =
vuoraset.
Vuorakjis, s. Sy. = vuoras.
Vuoras, vuorras, 1) adj. vetustus, grandae
vus, gammel (med Veareb af HCrvcrrdighed),
albrenbe. 2) s. senex (venerandus), Ol
bing, Gamling, Mdste; særvvegodde vuor
rasak, 9)cenigl)ebene Eldste; cellkkujuvvum
læ vuorrasidi, Matth. 5, 21.
Vuoraslagan, adj. (vuoras) aldrende,, tilaar§,
gammelagtig.
Vuorasmattet, v. fad. (vuoras) gjsre gammel.
Vuorasmet, v. n. (vuoras) senescere, blive
gammel, ælbe§ (jfr. boarasmet, oamasmet).
Vuorasmustet, v. dem. (vuorasmuvvat) blive
lidt gammel, lidt ælbre.
Vuorasmuttet, v. fad. = vuorasmattet.
Vuorasmuvvat, -muvam, v. n, = vuorasmet.
Vuorastovvet, v. n. Sy. = vuorasmet.
Vuorasvuotta, -vuoda, s. (vuoras) Alder
bom, Vedagethed,
Vuoras, vuorraca, s. corvus cornix, Kraake.
Vuoraset, v. a. (vuoras) aetate aliquem pro
vectum aestimare sive putare, anse for
gammel, synes at nogen er meget gammel.
Vuoraset, v. dem. (vuorrat) have Svindel
syge, men i mindre Grad.
Vuoras-männo, s. Aprüis, April Maaned.
Vuoras-njargga, -njarga, norn. propr. loe.
Kraakences, Stedsnavn i Alten,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
