- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo /
5-6

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Aargau - Aarhus - Aari - Aaria - Aar-jäätikkö - Aarne - Aarni - Aarniometsä - Aaron - Aaronin parta - Aarrestad - Aas - Aasat - Aasen - Aasi - Aasia

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


silkki- ja puuvillateollisuutta; pääkaup.
Aarau. 240,000 as.

Aarhus [ōr-], kaup. Tanskassa
Jyllannin itärannikolla. 1200-luvulla
rakennettu tuomiokirkko; kone- ja
margariinitehtaita. 82,000 as.

Aari (lyh. a), 100 m2.

Aaria (it.), kokonaisteokseen kuuluva
itsenäinen, piirteiltään laajahko, yhden
laulajan esitettävä laulukappale, jossa
laulajan on tilaisuus tuoda taitonsa
näytteille, usein mitä moninaisimmilla
liverryksillä (koloratuuri-a.). —
Konsertti-a. on ooppera-a:n tapaan
sävelletty konserttilaulukappale, jota
orkesteri säestää. A:ksi nimitettiin
varhaisemmin jokaista joko laulettavaa tai
soitettavaa laulunmuotoista sävellystä.
Arietta, pikku laulu, laulunpätkä.

Aar-jäätikkö, Bernin alpeilla kaksi
jäätikköä, joista Aar alkaa.

Aarne, Antti (1867-1925),
kansanrunouden tutkija, ylim. prof. v:sta 1922.
Teoksia: „Vergleichende märchenforschungen”,
„Verzeichnis der märchentypen”, „Leitfaden
der vergl. märchenforschung”, „Vergl.
rätselforschungen”.

Aarni l. aarnio, henki, joka
vartioi aarteita.

Aarniometsä, koskematon metsä,
jossa on jättiläiskokoisia puita.
Tavallisimmin tarkoitetaan a:illä troopillisia
sademetsiä, joille on ominaista lajirunsaus,
tiheys, kiertelevät liaanit ja päällysvieraat.

Aaron, Mooseksen vanhin veli ja
juutalaisten ensim. ylimmäinen pappi. —
Aaronin sauva, ylimmäisen papin
virkamerkki.

Aaronin parta, Kiinasta ja Japanista
kotoisin oleva rento kivirikkolaji
(Saxifraga sarmentosa); kukat valkoiset tai
punertavat. Viljellään huonekasvina.

Aarrestad [ōr-], Sven (s. 1850).
norj. poliitikko, maansa kieltolakipuolueen johtaja.

Aas [ōs], Norjan maatalouskorkeakoulu,
Oslosta etelään; per. 1897.

Aasat, skand. mytologiassa pääjumalat:
Odin, Tor, Balder y. m. — Aasynjat,
näiden puolisot ja sisaret.

Aasen [ō-], Ivar Andreas
(1813-96), norj. kielentutkija, uusnorjalaisen
kirjakielen, landsmaalin, perustaja.

Aasi (Equus asinus), hevosen sukuun
kuuluva kotieläin, jota käytetään kantojuhtana
Itämailla, Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa.

Aasia, maapallon laajin maanosa,
pinta-ala n. 44,2 milj. km2. Pohjoisin
niemenkärki Kap Tšeljuskin (77° 37’ pohj. lev.)
ja eteläisin Kap Buru (1° 16’ pohj. lev.) ovat
joks. samalla meridiaanilla. Niiden välimatka
on n. 8,500 km. Läntisin niemi on Kap Baba
(26° 4’ it. pit.) ja itäisin Itäniemi l.
Kap Dežnev (169° 44’ länt. pit.); näiden
välimatka n. 11,000 km.

Rajat. A:n ja Euroopan välinen
maaraja on mielivaltainen. Kun
Kaukaasiaa tavanmukaisesti pidetään A:aan
kuuluvana, pidetään rajaviivana
Kaukasus-vuorten pohjoispuolitse
Kaspianmereen ja siitä Ural-jokea pitkin ja
Ural-vuorten itäpuolitse Jäämereen
vedettyä viivaa. Kaakossa on A:n ja
Austraalian saariston välinen raja niinikään
epäselvä ja mielivaltainen; syvyyskartan
mukaan kulkee luonnollisin raja
Molukkien, Ceramin, Timorlautin ja
Timorin itäpuolitse. Aigeian-meressä on
samoin vaikeata vetää selvää rajaa A:n
ja Euroopan välille; syvin uoma kulkee
Rhodoksen ja Karpatoksen sekä Sporadien
ja Kykladien lomitse. Muut rajat
ovat selviä merirajoja.

Rannikko. Rannikkoviivan pituus
on 82,300 km. Itärannikon edustalla on
pitkä saaristojono, joka erottaa matalat
rantameret valtamerestä. Se on
tertiäärikauden mantereen itärannikon korkeata
ulkoreunaa, joka jäi meren pinnan
yläpuolelle matalampien seutujen vajottua
rantameriksi veden alle. Koko tämä
saaristojono on hyvin tuliperäistä.

Pinnanmuodostus. A:n sisäosa on
ylänköä, jota korkeat vuoristot ja
vuorimaat reunustavat. Pohjoisesta pistävä
Turanin ja etelästä pistävä
Hindustanin alanko kurovat tämän
ylänkömaan kahteen osaan: Keski- ja
Etu-Aasiaan; jotka Hindukuš yhdistää
toisiinsa. Edellistä rajoittavat etelässä
Himalaja, jossa maapallon korkein
vuorenhuippu Mount Everest (8,884 m), ja
Karakorum (korkein kohta 8,620 m),
lännessä Pamir (7,860 m), pohjoisessa ja
idässä joukko matalampia poimuvuoria.
Kuenlun, Altin-tag ja Nan-šan jakavat
sen kahteen osaan: Tibetin ylänköön ja
Hanhain erämaa-alueeseen;
viimeksimainitussa erotetaan Tarim-alanne ja
Gobi. Tämän ylängön pohjoispuolella
ovat Siperian ja Turanin alangot,
eteläpuolella Mesopotamian ja Hindustanin
alangot ja itäpuolella Kiinan alanko.
A:n keskikorkeus on n. 950 m, joten
se on korkein maanosa. Toiselta
puolen siinä on myös maapallon syvimmät
kuoppaukset, niistä syvin Kuollutmeri,
jonka pinta on 394 m meren pintaa alempana.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Jul 3 22:05:30 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/1/0015.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free