Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 33-34 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Affleck-Afrikka

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Affleck, Simo (k. 1725), majuri.
Kruununhovien vuokramiehenä Pielisjärvellä
tuli kovuutensa takia vihatuksi
(pari talonpoikaiskapinaa). Tunnettu
Simo Hurtan nimellä. [Cederberg,
„Vanhaa ja uutta” (1916).]

Afganistan, valtio Aasiassa, Iraanin
koillisosassa; n. 630,000 km², n. 10 milj.
as. Korkeata alppimaata (Hindukuš).
Ilmasto mantereista, niukkasateista.
Suuret alat aroa ja erämaata. Keinokastelun
avulla viljellään vehnää, riisiä
ja moninaisia etelänhedelmiä. Asukkaat,
afganit, ovat iraanilais-intialais-seemiläistä
sekakansaa, muhamettilaisia. Hallitsijana
on kotimainen emiiri. Pääkaupunki Kabul.
— Historia. Afganit perustivat
900-luvulla valtion, jonka suuruudenaika
oli Abdalin suvun hallitessa 1747-1823.
Englantilaiset sekaantuivat A:n asioihin
1839 anastaen 1880 Intian rajaa vastassa
olevan alueen. Venäjän ja Englannin välisessä
sopimuksessa 1895 kumpikin sai osia A:sta,
jonka ulkopolitiikkaa Englanti holhosi
1907-19. Sen jälkeen A. tuli jälleen
täysin itsenäiseksi voitollisen sodan kautta.
Emiirinä on nyk. Aman-Ullah (v:sta 1919).

Maalaistalo Afganistanissa.

Afišši (ransk.), painettu ohjelmailmoitus.

Aflecht [-eht], Juhana Henrik
(1756-1808), suom. soturi. Kaatui Revonlahden
taistelussa.

Aforismi (kreik.), irrallinen
oppilause, lyhyesti lausuttu ajatelma.

Afrikaatta (lat.), kaksoiskonsonantti,
jonka edellisen osan muodostaa klusiili
(ks. t.) ja jälkimmäisen homorgaaninen
spirantti (ks. t.), esim. ts, tš, dž.

Afrikanderi, Etelä-Afrikassa
syntynyt valkoihoinen.

Afrikatar, Meyerbeerin (ks. t.) ooppera.

Afrikka, maapallon toiseksi suurin
maanosa; pinta-ala, saaret mukaan luettuina,
n. 30 milj. km². Pohjoisin
niemenkärki Kap Blanco 37° 20′ pohj. lev.,
eteläisin Kap Agulhas 34° 51′ et. lev.,
läntisin Kap Verde 17° 34′ länt. pit.,
itäisin Ras Hafun 51° 28′ it. pit.
Suurin pituus pohjoisesta etelään n. 8,000
km; suurin leveys idästä länteen n. 7,500 km.

Rannikko. Rannikkoviivan pituus
n. 30,600 km. Mantereen pinta-alaan
verraten on A:lla vähemmän rannikkoa
kuin millään muulla maanosalla.

Pinnanmuodostus. A. on suurimmaksi
osaksi yksitoikkoista ylätasankoa.
Atlas-vuoret ovat muulle A:lle
vierasta muodostusta, vasta tertiääriajan
lopulla ne joutuivatkin irti Apenniineista
ja Sierra Nevadasta ja liittyivät
poimuvuorettomaan A:aan. Atlas-maiden
eteläpuolella ovat Sahara,
yleensä korkeahko, paikoitellen vuorinen
erämaa-alue, ja Sudan, ylätasankoa
sekin. Keski-afr. ylätasangon
keskellä on Kongo-alanne, länsirannikolla
Kamerun-vuori (4,075 m). Mantereen korkein
osa on Itä-A:n vuorimaa, jossa A:n
korkeimmat, lumirajan ylittävät vuoret
Kilima Ndžaro (6,010 m), Runsoro (5,500 m)
ja Kenia (5,250 m). Luonteenomaisia tälle
alueelle ovat pohjoisesta etelään kulkevat
hautalaskeumat, joiden pohjassa useat Itä-A:n
järvet ovat. Alueen pohjoisosa on jylhää
Abessiinian vuorimaata. Etelä-A:n
ylätasanko on reunavuorien
ympäröimää. Madagaskar on suuri horsti.
— A:n keskikorkeus on n. 650 m. Kun
maanosan pinta sisämaassa monin
paikoin on niin tasaista, etteivät joet voi
virrata kyllin nopeaan, syntyy laajoja
suo- ja rämemaita. Pohjoisessa ja
etelässä on laajoja ylänköaltaita, joista vesi
ei voi murtaa itselleen pääsyä mereen;
A:n laskujoeton alue onkin melkein
kolmannes koko maanosasta.

Ilmasto. Atlas-vuoristoa ja kapeata
eteläistä rantakaistaletta lukuunottamatta
on A. kauttaaltaan troopillista.
Sudanissa nousee vuoden keskilämpö yli
+ 30°, Tunisissa se on + 17°,
Kap-kaupungissa + 16°. Sisämaassa saattavat
vuorokautiset lämpötilanvaihtelut olla
yli 30 °. Päiväntasaajan seuduilla on
kaksi sadeaikaa: syksyisin ja keväisin.
Kahden puolen tätä aluetta olevilla
seuduilla on sadeaika kesällä, pouta-aika
talvella. Sahara ja Kalahari ovat A:n
vähäsateisimpia seutuja; runsassateisimpia
ovat Sierra Leone, Liberia, Kamerun
(yli 10,000 mm). Sateet ovat lyhyet
mutta rankat. Rannikot, varsinkin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>