Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 43-44 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Agoni-Agrippina

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

ehtoollismessuun kuuluva kirkkorukous.

Agnus Dei.

Agoni (kreik.), viiva, joka ajatellaan vedetyksi
niiden maanpinnan pisteiden kautta, joissa magneettinen
deklinatsioni on 0.

Agonia (kreik.), kuolonkamppaus.

Agora (kreik.), kansankokous, tori.

Agorafobia (kreik.), torikauhu;
hermostuneiden huimaus joutuessaan
avoimille paikoille.

Agosta, Satamakaup. Sisilian
itärannalla. 15,000 as.

d’Agoult [-gūʹ], Marie de
Flavigny (1805-76), ransk. kirjailijatar,
käytti salanimeä Daniel Stern. d’A:n
ja Franz Lisztin tyttärestä Cosimasta
tuli R. Wagnerin puoliso.

Agra, samannimisen maakunnan
pääkaup. Intian luoteisosassa, muin.
suurmogulien pääkaupunki; vanhoja
loistorakennuksia. 190,000 as.

Agraari (lat.), maataloutta koskeva;
maatalouden harrastaja, maamiespuoluelainen.
— Agraaripolitiikka, se
talouspolitiikan haara, joka tarkoittaa
maalaisväestön yhteiskunnallisen ja
taloudellisen aseman parantamista ja
maatalouden kohottamista. —
Agraaripuolue, puolue, joka ajaa
maalaisväes-tön ja maatalouden etuja.

Agraffi (ransk.), koristesolki; rakennust.,
rauta, jolla kiviä pidetään koossa, myös koriste.

Agram, kaupunki Etelä-Slaaviassa,
kroatsialainen yliopisto. 110,000 as.

Agrégé [-žēʹ] (ransk.), ylimääräinen opettaja.

Agricola, Cneius Julius (40-93),
roomal. sotapäällikkö, Britannian
käskynhaltija 78-85.

Agricola, Georg (1490-1555), saks.
lääkäri, tieteellisen mineralogian ja
metallurgian perustaja. [Hofmann (saks.,
1905).] — Agricola, Johann
(1492-1566), saks. uskonpuhdistaja,
antinomistisen riidan aiheuttaja. — Agricola,
Mikael (s. vv:n 1508-1512 välillä, k.
1557), Suomen uskonpuhdistaja ja suom.
kirjallisuuden isä, syntyjään kalastajan
poika Pernajasta. Piispa Martti Skytten
kirjurina ollessaan A. tutustui Pietari
Särkilahden evankeelisiin mielipiteisiin,
tuli Wittenbergissä maisteriksi 1539
Lutherin ja Melanchtonin oppilaana
Oli sitten kotimaassa Turun
katedraalikoulun rehtorina, Skytten apulaisena ja
v:sta 1554 Turun piispana. Kuoli
Kuolemajärven pitäjässä kotimatkalla
Venäjältä rauhanneuvotteluista. A. levitti
maassamme uskonpuhdistusta karttaen
tarpeetonta jyrkkyyttä. Hänen pääpyrintöjään
oli kansankielisen uskonnollisen
kirjallisuuden aikaansaaminen. A:n
julkaisut ovat: Abckiria, suom.
kirjallisuuden esikoinen (1542),
katkismus, Rucouskiria (1554),
Se Wsi Testamenti (1548), kaksi
kirkkokäsikirjaa sekä osia V:sta
T:sta. — Teoksillaan A. loi
pohjan Suomen kirjakielelle käyttäen
siihen pääasiassa Länsi-Suomen murretta,
ottaen myös aineksia idempää. A:lle on
pystytetty muistopatsas Viipuriin.
[Gummerus (1908).] — Agricola (alk.
Huysmann), Rudolf (1443-85),
humanismin tienraivaajia Alankomaissa ja
Saksassa.

Agricolan muistopatsas Viipurissa.

Agri decumates (lat.), „kymmenysmaat”,
keisari Domitianuksen aikana Roomalle
joutunut ylisen Tonavan ja ylisen ynnä
keskisen Reinin välinen osa Germaniaa;
asukkaiden tuli luultavasti suorittaa
kymmenys (decuma) maan tuotannosta.

Agrigentum, Girgenti (ks. t.).

Agrikulttuuri (lat.), maanviljelys.

Agrippa, Marcus Vipsanius
(63-12 e. Kr.), roomal. sotapäällikkö,
auttoi voitoillaan (tärkein Aktionin
kohdalla 31) Octavianuksen yksinvaltaan;
laati luonnoksen Rooman valtakunnan
karttaan. — Agrippa, Menenius,
roomal. konsuli, jonka kerrotaan
plebeijien siirryttyä 494 e. Kr. Roomasta
Pyhälle Vuorelle saaneen heidät
palaamaan kertomalla vertauksen vatsaa
vastaan kapinoivista raajoista.

Agrippa, Heinrich Cornelius,
Nettesheimistä (1486-1535), lääkäri ja
filosofi, renessanssin aikuisen haaveellisen
ja taikauskoisen tieteensuunnan omituisimpia
edustajia.

Agrippina (k. 33 j. Kr.), M. V.
Agrippan ja Augustuksen tyttären Julian
tytär, Germanicuksen puoliso. —
Agrippina, Germanicuksen tytär, roomal.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>