Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 45-46 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Agrogeologia-Ahlqvist

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

keisari Claudiuksen puoliso, poikansa
Neron murhaama.

Agrogeologia (kreik.), oppi maaperän
ominaisuuksista sen viljelyskelpoisuutta
silmällä pitäen.

Agronomi (kreik.), Suomessa henkilö, joka
Helsingin yliopiston maanviljelystaloudellisessa
tiedekunnassa on suorittanut virka-(agronomia-)tutkinnon.
— Agronomia, maataloustiede.

Agronominen Yhdistys, per. 1910.

Agros, pääasiallisesti maanviljelystarvikkeiden
ja -koneiden kauppaa harjoittava helsinkiläinen
osakeyhtiö; per. 1892.

Aguas Calientes, kaupunki samannimisessä
Meksikon valtiossa. 45,000 as.

Agulhas ks. Kap Agulhas.

Aguti l. kultajänis (Dasyprocta
aguti), et.-amer. kasveja syövä jyrsijä.

Ahab, Israelin kuningas 800-luvun
keskivaiheilla e. Kr. Salli puolisonsa
Isebelin levittää Baalin palvelusta,
vainosi profeetta Eliaa.

Ahal-Tekke, n. 250 km pitkä, kapea,
rautatien halkoma keidas Venäjän
Transkaspiassa.

Ahas, Juudan valtakunnan kuningas
n. 735-720 e. Kr.

Ahasverus. 1. Kserkseen hepr. nimi.
— 2. „Ikuinen juutalainen” l. „Jerusalemin
suutari”.

Ahdin l. prassi, köysi, joka kulkee
raakapuun nenästä aluksen kannelle.

Ahdos, se määrä olkineen kuivattavaa
viljaa, mikä kerrallaan mahtuu riiheen.

Ahjo, kuumennuslaite, jossa polttoaineet
(puu- tai kivihiilet) ja kuumennettava esine
ovat yhdessä. Tavallinen paja-a. on
tiilistä muurattu. Siinä on liesi l. pesä
a, savukupu b, valurautainen
ja tulenkestävistä tiilistä muurattu rinta
t, valurautainen hormi s,
puhallusputki i, palkeista tai
keskipakoislietsoimesta tuleva ilmaputki p,
hiilikolo h, kuonakuoppa k ja
vesikaukalo w. — Kenttä-a.
on rautainen, kevyt ja siirrettävä, sen
jalustassa on puhalluslaite.

Ahjo.

Ahkio, poron vetämä avonainen
lapinreki. Ajo-a:ssa on matala selkänoja.

Ahkionlahti, 1,6 km pitkä,
2-sulkuinen kanava, Kallaveden ja Onkiveden
välillä Maaningalla; valm. 1873.

Ahlainen, kunta Porin lähellä, 184,8
km², 4,339 as. (1923).

Ahlberg [āl-], Axel (s. 1855), suom.
näyttelijä, Suom. Teatterin palveluksessa 1877-1924,
tullut kuuluisaksi n. s. ensim. rakastajana ja
sankariosissa. Mainehikkaimmat roolit:
Romeo, Hamlet (Shakespeare), Sigismund
(Calderonin „Elämä ja unelma”), Gessler
(Schillerin „Wilhelm Tell”), Klaus Kurki
(v. Numersin „Elinan surma”), Cyrano
de Bergerac (Rostand).

Axel Ahlberg.

Ahlgren [āl-], Ernst ks.
Benedictsson, Victoria. — Ahlgren,
Gustaf Fredrik (1845-83), kauppias,
lahjoittaja. Testamenttasi 700,000 mk:n
suuruisen omaisuutensa osittain erilaisiin
tarkoituksiin Tampereen ja sen ympäristön
hyväksi, osittain Suom. Kirj. Seuralle.

Ahlman [āl-], Frans Ferdinand
(1836-95), kielimies, julk. „Ruotsalais-suomalaisen
sanakirjan” (1865). — Ahlman, Gabriel
(1737-99), suom. lahjoittaja, kruununvouti, asessori.
Lahjoitti omaisuutensa osin kansanvalistus-,
osin maataloustarkoituksiin.

Ahlmanin koulut, asessori G.
Ahlmanin testamenttivaroilla Tampereen
ympäristöpitäjiin v:sta 1811 perustettuja
kouluja. Ne olivat yleensä kiertäviä.
Myöhemmin koulut lakkautettiin ja
niiden sijalle perustetuille kansakouluille
maksettiin avustusta. V. 1904
perustettiin rahaston varoilla Messukylään
„Ahlmanin maamies- ja emäntäkoulu”.

A. E. Ahlqvist.

Ahlqvist [ālkv-], Alfred Gustaf
(1838-81), ruots. historiantutkija.
Pääteokset käsittelevät Eerik XIV:ttä ja
Juhana III:n aikaa. — Ahlqvist,
August Engelbrekt (1826-89),
suom. runoilija ja kielentutkija, synt.
Kuopiossa, teki useita tutkimusmatkoja
sukukansojemme luo, m. m. 1854-59 sekä
1877 ja 1880 voguulien ja ostjakkien
asuma-alueille. Julkaisi tutkimuksia vatjan,
vepsän, mordvan, ostjakin ja voguulin
kielestä, Viron kirjallisuudesta sekä suomen
ja unkarin sukulaisuudesta. Muita
teoksia: „Muistelmia matkoilta Venäjällä”

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>