Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 85-86 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Aleksandriitti-Aleksanteri

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Aleksandriitti, jalokivikivennäinen,
krysoberyllimuunnos.

Aleksandropol, kaup. Armeeniassa,
Erivanista luoteeseen. 50,000 as.

Aleksandrovsk [-aʹ-]. 1. Satamakaup.
Muurmannin rannikolla. — 2. Kaup. Ukrainassa
Dneprin varrella. 55,000 as. — 3. Kaup. Venäjän
Sahalinilla.

Aleksandrovsk Gruševskij, kaup.
Donin kasakka-alueella. 48,000 as.

Aleksanteri, paaveja. — A. III
(Roland Bandinelli) paavina 1159-81. A. oli
etevä kanonisen oikeuden tuntija,
taisteli menestyksellä Saksan keisari
Fredrik I Barbarossaa vastaan, nöyryytti
Englannin Henrik II:n (ks. t.), antoi
Ruotsille oman arkkipiispan 1164.
Hänen ajaltaan on vanhin Suomea koskeva
paavinkirje v:lta 1171. — A. VI
(Rodrigo Borgia) (n. 1430-1503), paavina
1492-1503, kuuluisa ylellisyydestään ja
irstaudestaan, koetti perustaa suvulleen
maallisen valtakunnan, oli karkoittamassa
Kaarle VIII:ta Italiasta, poltatti Savonarolan.

Aleksanteri I (1857-93), Bulgaarian
ruhtinas, Battenbergin prinssi. Tuli
vastaperustetun Bulgaarian ruhtinaskunnan
hallitsijaksi 1879, liitti siihen Itä-Rumilian
1885. Venäjän vehkeilyiden johdosta kukistettiin
1886.

Aleksanteri (s. 1888), Etelä-Slaavian
kuningas v:sta 1921. Otti Serbian
kruununprinssinä osaa Balkanin sotiin, hoiti
hallitusta isänsä Pietari I:n sairauden
takia v:sta 1914, maailmansodassa
Serbian armeijan ylipäällikkönä.

Aleksanteri (1893-1920), Kreikan
kuningas, hallitsi 1917-20.

Aleksanteri I (1876-1903), Serbian
kuningas, kuningas Milanin poika.
Tuli hallitsijaksi 1889. Kun A. 1903
muutti omavaltaisesti hallitusmuotoa, ja
kuningatar Draga koetti saada veljensä
kruununperilliseksi, puhkesi upseerikapina,
jossa kuningaspari murhattiin.

Aleksanteri, Venäjän keisareita ja
Suomen suuriruhtinaita.

1. A. I (1777-1825), keisari Paavalin
poika, Venäjän keisari 1801-25, Suomen
suuriruhtinas 1809-25. Oli aluksi
vapaamielinen ruhtinas lieventäen maaorjuutta
ja poistaen sen Itämerenmaakunnista.
Taisteli Napoleonia vastaan kolmannen
liittokunnan sodassa, uudelleen Preussin
liittolaisena, mutta tappiolle jouduttuaan
liittoutui Napoleonin kanssa Tilsitissä
1807 suostuen mannermaansulkemukseen
ja sitoutuen pakottamaan siihen myös
Ruotsin. Valloitti 1808 Suomen
Ruotsilta. V:sta 1812 jälleen sodassa
Napoleonia vastaan. Wienin kongressissa
Venäjä sai Puolan kuningaskunnan.
Myöhemmin A. muuttui taantumuksen
mieheksi tiukentaen sensuuria ja vastustaen
vapaampia tuulahduksia. — Suomen valloitettuaan
A. kutsui Porvooseen koolle valtiopäivät,
joilla antoi vakuutuskirjan Suomen asukkaille.
V. 1811 keisari K. M. Armfeltin esityksestä
yhdisti Viipurin läänin muuhun Suomeen.
[Danielson-Kalmari (1920); Schulman
(1903); Nervander (1906).]

Aleksanteri I.

2. A. II (1818-81), Nikolai I:n poika,
hallitsi 1855-81. Lopetti Krimin sodan
Pariisin rauhanteolla 1856 ryhtyen sen
jälkeen parantamaan valtakunnan sisäistä
tilaa. Maaorjuus poistettiin 1861
(„vapauttajatsaari”), paikallinen itsehallinto
pantiin toimeen y. m., mutta uudistustoiminta
pysähtyi vapaamielisyyttä kohtaan epäluuloa
herättäneen Puolan kapinan (1863) johdosta,
jonka kukistuttua Puola menetti
itsehallintonsa jäännökset. Venäjällä
levinnyt kumouksellinen, n. s. nihilistinen
liike aiheutti virkavaltaisia
pakkotoimenpiteitä. Useiden murhayritysten
jälkeen A. 1881 kuoli pommiräjähdyksen
uhrina aikoessaan juuri antaa
vapaamielisen perustuslain. A:n aikana
Venäjä laajeni Keski-Aasiassa sekä sai
turkkilaissodan jälkeen San Stefanon
rauhassa 1878 osan Armeeniaa ja
Bessarabiaa. — Suomen suuriruhtinaana A.
kutsui koolle 1863 valtiopäivät, ensimmäiset
v:n 1809 jälkeen; valtiopäiväjärjestys
1869 teki ne määräaikaisiksi.
V:n 1863 kieliasetus pani alulle
suomenkielen saattamisen yhdenvertaiseksi
ruotsin kanssa. Suomi sai A:n aikana oman
rahan, sotalaitoksen, kunnallisen
itsehallinnon, uuden kirkkolain, järjestetyn
kansakoululaitoksen, ensim. rautatiet
y. m. V. 1894 pystytettiin hänelle
Helsinkiin Walter Runebergin muovailema
muistopatsas. [Hytönen (1918);
Paléologue (1924).]

Aleksanteri II.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>