- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo /
103-104

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Alkusoitto-Allekirjoitus

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


yhtäläisyys. Käytetään runoudessa, varsinkin
suom. kansanrunossa, joskus suorasanaisessakin
esityksessä, kaunistuskeinona. Esim.
Vesille venosen mieli tervaisiltakin teloilta.

Alkusoitto. 1. Soitinsävellys, joka
esitetään jonkun tilaisuuden yleistunnelmaa
valmistamaan (vrt. Uvertyyri).
— 2. Urku-a., improvisoitu tahi vartavasten
sävelletty johdanto jumalanpalveluksessa
laulettavaan virteen tai messuun.

Alkusumu, laaja, ohut, kaasumainen
ainejoukko, josta jokaisen aurinkokunnan
ajatellaan kehittyneen. Taivaalla
on useita tähtisumuja, jotka ovat
muodostuneet hyvin ohuesta kaasumaisesta
aineesta ja joita voitaisiin pitää a:ina.
[Newcomb, „Tähtitiede” (1913);
Arrhenius, „Maailmojen kehitys” (1907).]

Alkusynty (archiogenesis,
archigonia, generatio spontanea, generatio
œquivoca),
eliöitten oletettu syntyminen
elottomista aineista. Aina viime vuosisadan
loppupuoliskolle saakka oli a.-käsitys
vallitsevana tieteessä. Nyttemmin se on,
varsinkin Pasteurin tutkimusten nojalla,
katsottava kumotuksi, ja tieteellisesti
todetuksi, että eliöt, kaikkein
pienimmätkin, syntyvät toisista eliöistä.
Semmoinen mahdollisuus tietysti on silti
olemassa, että ensim. elämä maapallolla on
syntynyt a.-tietä, alkuaineiden yhtymisen
tuloksena.

Alkutekijät, ne lukujen tekijät, jotka
ovat jaottomia eli alkulukuja. Algebrallinen
kokonainen lauseke voidaan jakaa erinäisissä
tapauksissa alkeellisten keinojen avulla a:hin.

Alkutuotanto, raaka-aineiden
hankkiminen joko pelkällä luonnonantimien
anastamisella (esim. metsästys, kalastus,
vuorityö) tai viljelyksellä (esim.
maanviljelys, karjanhoito, metsänviljelys).

Alkyyli, alkoholiradikaali, se osa
alkoholin molekyylikaavasta, mikä jää,
kun hydroksyyliryhmä pyyhitään.

Alla (it.), mus., tapaan. — Alla
breve
[brē-], 4/4-tahtilaji, joka esitetään
samoinkuin 2/4-tahti, siis siten, että joka
tahdin osaksi tulee ainoastaan yksi
iskuala ja niinmuodoin 1/2-nuotit esitetään
yhtä keveästi kuin muuten (yleisesti)
1/4-nuotit. — Alla marcia [-rtša],
marssin tapaan. — Alla polacca, poloneesin
tapaisella rytmillä. — Alla russa, ven.
tapaan. — Alla turca, turkkilaiseen
tapaan. — Alla zingara [-gāʹ-],
mustalaistapaan.

Allah (arab.), Koraanin mukaan
korkein olento, Jumala.

Allahabad, hindujen pyhä kaup. britt.
Intiassa Gangesin ja Jumnan yhtymäkohdassa;
rautatiesolmu, kauppakeskus, sotilasasema;
yliopisto. 160,000 as.

Allantoïdea, selkärankaiset, joiden
sikiöillä on allantois (ks. t.).

Allantois (kreik.), matelijoilla,
linnuilla ja imettäväisillä tavattava
sikiökalvo, joka syntyy suolen pullistumana
ja kasvaa varrellisena rakkona ulos
sikiön vatsaontelosta. Toimii aluksi
sikiön virtsarakkona, sittemmin se
välittää matelijoilla ja linnuilla hengitystä
munan kuoren alla, imettäväisillä se
ottaa osaa istukan muodostumiseen.

Allardt [-art], Anders (s. 1855),
kirjailija, ent. Porvoon lyseon opettaja;
julk. m. m. „Nyländska folkseder och
bruk”, „Nyländska folksagor ooh sägner”.

Allatiivi (lat.), ulkotulento,
-lle-päätteinen sija.

Alldeutsch [-doitš], saks.
kansallistunnon ja kaikkien saksaa puhuvien
yhteenkuuluvaisuuden harrastaja.

Allee (ransk.), puistokuja.

Alleghany-joki [älləgäʹni], pohj.-amer.
Ohio-joen alkuhaara; alkaa Alleghany-vuorilta.

Alleghany-vuoret [älləgäʹni-],
Pohj.-Amerikan itärannikon suuntaisesti
kulkevien Appalakkisten vuorten etel. jonot;
toisinaan myös sama kuin Appalakkiset vuoret.

Allegoria (kreik.), kuvaannollinen
esitystapa, joka esitettävän aatesisällön
havainnollistamiseksi asettaa kuvattavan
käsitteen tilalle jonkun toisen. —
Allegorinen selitystapa käsittää
kirjoituksen kuvaannollisesti ja koettaa löytää
siitä syvemmän tarkoituksen, kuin mitä
sanat näyttävät sisältävän.

Allegretto [-eʹt-] (it.), mus., hilpeästi,
keveästi.

Allegri [-ēʹ-], Gregorio (n.
1586-1652), it. säveltäjä; sävellyksistä
kuuluisin „Miserere” (51 Psalmi).

Allegro [-ēʹ-], (it.), mus., nopeasti. —
Allegro assai, allegro molto, hyvin
nopeasti. — Allegro non troppo, ei kovin
nopeasti. — Allegro vivace, erittäin vilkkaasti.

Allekirjoitus, asiakirjan saattaminen
valmiiseen kuntoon siten, että asiakirjan
kirjoittaja tahi se tai ne henkilöt,
jotka muuten ovat sen sisällyksestä
vastuunalaiset, varustavat asiakirjan
nimikirjoituksellaan tai, kirjoitustaidon
puutteessa, puumerkillään. Eräissä
tapauksissa on a. varmennettava sinetillä,
joskus on sen pätevyyden ehtona, että a:n
todistaa kaksi jäävitöntä henkilöä.


<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:14:08 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/1/0072.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free