Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 109-110 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Alopæus-Alpit

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

kirjeitä ja heidän keräämiään hist. lähteitä,
joita A. Neovius 1889-95 julkaisi nimellä
„Ur Finlands historia. Publikationer ur
de alopæiska papperen”.

Alopæus, Carl Henrik (1825-92),
piispa, M. J. A:n pojanpoika. V:sta
1860 Turkuun perustetun ensim.
korkeamman kuuromykkäinopiston
johtaja, v:sta 1881 Porvoon tuomiorovasti,
1885-92 Porvoon piispa. — Alopæus,
David (1769-1831), kreivi, M. A:n veli.
Oli Venäjän lähettiläänä Ruotsissa
1796-1808, allekirjoitti Haminan
rauhakirjan. A:n arvellaan vaikuttaneen
Aleksanteri I:n suosiolliseen mielialaan
maatamme kohtaan. — Alopæus, Magnus
Jakob (1743-1818), Porvoon piispa
1809-18. Suoritti Vanhan Suomen
seurakuntien tarkastuksen 1811. Julkaissut
„Borgå gymnasii historia” (1804-17). —
Alopæus, Maksimilian (1748-1821),
ven. diplomaatti, Venäjän
lähettiläänä Berliinissä ja Lontoossa. —
Alopæus, Per Johan (1773-1814) ja
Magnus (1775-1843), M. J. A:n poikia,
Porvoon tuomiorovasteja, varsinkin jälkimmäinen
tunnettu hist. ainesten kerääjänä. vrt.
Alopæuksen paperit. — Alopæus,
Samuel (1721-93), pappi, mineralogi.
Julkaisi 1787 saksankielisen kertomuksen Karjalan
kivilouhoksista, arvellaan keksineen
Ruskealan marmorilouhokset. — Alopæus,
Zachris (1772-1839), Salon
kihlakunnan tuomari; lahjoitti varoja
köyhäinkoulujen perustamiseksi Salon
kihlakuntaan Pohjois-Pohjanmaalle.

Alopekuuri l. nurmipuntarpää
(Alopecurus pratensis), heinälaji, jota
viljellään kylvöheinänä kosteilla mailla.

Alpakka. 1. Lampaannäköinen kesy
laamaeläin (Auchenia pacos), jota
hoidetaan pitkän ja pehmoisen villansa
vuoksi. Kotoisin Et.-Amerikan vuoristoista
ja vain siellä kotieläimenäkin. —
2. Alpakan tai jonkun muun laamaeläimen
karvoista kehrätty lanka tai tästä
kudottu kangas. — 3. Galvaanisesti
hopeoitu uusihopea.

Al pari [-ā’-] (it.): arvopaperien käypä
hinta on sama kuin nimellisarvo; rahan
käypä arvo vastaa sen oikeata arvoa.

Alpinismi, alppeihin kohdistuva
tieteellinen, taiteellinen ja varsinkin
urheilullinen harrastus.


Alpit, Euroopan korkein ja laajin
vuoristo, n. 1,300 km pitkä, 125-250 km
leveä; tertiäärikauden alussa
poimuttunut. Keskimmäiset alppijonot osittain
eri-ikäisiä graniitteja ja gneissejä,
osittain kiteisiä ja saviliuskeita; pohjois- ja
eteläreunan jonot kalkkia. A. voidaan
ryhmittää kahteen suureen ryhmään:
Länsi- ja Itä-Alppeihin; rajana on
tällöin Boden-järvestä Reiniä myöten
Splügenin solan kautta Lago
Maggioreen vedetty viiva. Länsi-A:n
huomattavimpia huippuja ovat: Monte Viso
3,843 m, Gran Paradiso 4,061 m, Mont
Pelvoux 4,103 m, Mont Blanc 4,810 m,
Matterhorn 4,505 m, Monte Rosa 4,638
m, Finsteraarhorn 4,275 m, Jungfrau
4,167 m, Rigi 1,800 m; solia: Mont
Cenis 2,098 m, Pieni St. Bernhard 2,183 m,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>