Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Alueperiaate-Amadis-romaanit
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Alueperiaate. A:n mukaan valtion
tulee rangaista ainoastaan omalla
alueellaan tehdyistä rikoksista.
Aluminaatit, suoloja, joissa
aluminiumhydraatin vety on korvattu
metallilla.
Aluminium l. aluminiumi,
hopeanvalkoinen metalli (kem. merkki Al);
esiintyy luonnossa vain yhdistyksinä,
m. m. maasälvässä, kiilteessä, savessa.
Sulamisp. 657°, at.-p. 27, om.-p. 2,6.
Hyvänä sähkönjohtajana ja keveytensä
vuoksi saanut moninaisen käytön.
A.-jauhe palaa kirkkaalla, valkoisella
liekillä suurta kuumuutta synnyttäen;
siksi sitä käytetään räjähdysaineissa.
Aluminiumlejeeringit, tärkeimmät:
aluminiumpronssit, joissa on
kuparia ja 5-10 % aluminiumia;
aluminiummessinki, jossa kuparin
ja sinkin ohella 2-8 % aluminiumia;
magnalium, aluminiumin ohella
10-30 % magneesiumia; aluminiumhopea,
jossa 2/3 aluminiumia, 1/3 hopeata;
alseeni, jossa 2/3 aluminiumia
ja 1/3 sinkkiä; duraluminium, 95 %
aluminiumia, loput kuparia ja magneesiumia.
Aluminiumnitridi, aluminiumia ja
typpeä sisältävä yhdistys (AlN);
käytetään teollisuudessa amoniakin ja
puhtaan aluminiumoksidin valmistukseen.
Aluminiumoksidi, aluminiumia ja
happea sisältävä kem. yhdistys (Al2O3);
esiintyy luonnossa korundina, rubiinina,
safiirina, smirgelinä.
Aluminotermia l. termiittimenetelmä,
aluminiumin palamisesta syntyneen suuren
kuumuuden (n. 3,000° C) käyttäminen tekn.
tarkoituksiin, esim. metallien (m. m. kromin
ja mangaanin) pelkistämiseen, raudan uuttoon
j. n. e. Aluminium on jauheena, palamiseen
tarvittava happi saadaan pelkistettävän
metallin oksidista.
Alumni (lat.), turvatti, oppilas.
Aluna, kaliumaluna, kidevettä
sisältävä aluminiumsulfaatin ja kaliumsulfaatin
kaksoissuola (K2SO4 . Al2(SO4)3 .
24H2O). Käytetään väriaineiden
valmistuksessa, peittausaineena, paperin
liima-aineena, veden puhdistamisessa y. m. —
A:t ovat vastaavia kaksoissuoloja, joissa
kaliumin tilalla voi olla joku muu
alkalimetalli tai ammoniumi ja aluminiumin
paikalla rauta tai kromi. — Alunakivi,
valkea, punertava tai harmaa
trakyyttinen kivilaji, joka sisältää
aluniittia. Keski-Italiassa ja muissa
tuliperäisissä seuduissa. Alunan
raaka-aine. — Alunaliuske, rikkikiisun- ja
hiilenpitoinen saviliuske, josta
valmistetaan alunaa. Ruotsissa, Saksassa,
Belgiassa. — Alunamaa, usein hiiltä
sisältävä savi, jossa myös on rikkikiisua
ja josta rapautuessa syntyy aluminiumsulfaattia.
Käytetään alunan valmistukseen.
Alundumi, bauksiitista sulattamalla
valmistettu aluminiumoksidinpitoinen
hioma-aine.
Aluniitti, kivennäinen, emäksistä
kaliumin ja aluminiumin sulfaattia.
Alus, subjekti (ks. t.).
Aluslehdet, kasvin maanrajassa
olevat, tav. ruusukkeiset lehdet.
Alusrakenne, rautatien, maantien tai
sillan alin osa. Rautatien ja maantien
a:seen kuuluu täytepenger ja leikkauskuoppa
perustuksineen, sillan a:seen tuet perustuksineen.
Aluta [-lūʹ-], Alt (unk. Olt), Tonavan
vas. lisäjoki.
Alvajärvi. 1. N. 18 km pitkä järvi
Viitasaaren reitissä, laskee Pihtiputaan
kirkon kohdalla Kolimajärveen. —
2. Järvi Jyväskylästä pohjoiseen; laskee
Palokkaan.
Alwar. 1. Britt, vasallivaltio
Etu-Intiassa, n. 8,000 km2, 710,000 as. —
2. Samanniminen pääkaup. 45,000 as.
Alvastra, luostarinraunio ja
asemayhdyskunta Itä-Göötanmaalla Ruotsissa.
A:ssa oli cisterciläisluostari jo 1143.
Alvejuuri (Polystichum),
sanajalkaissuku, isolehtisiä kasveja, joiden
juurakot sisältävät heisimatoja karkoittavia
aineita.
Alveoli (lat.), syvennys, ontelo;
leukaluun kuopat, joissa hampaan juuret
ovat; keuhkorakkulat.
A. M. l. a. m., lyhennys lat. sanoista
anno mundi = maailman vuonna, ante
meridiem = ennen puoltapäivää; myös
= artium magister, ennen käytetty
nimitys yliopiston filosofisessa tiedekunnassa
tutkinnon suorittaneen oppiarvosta.
Amabile [amāʹ-] (it.), mus.,
herttaisesti.
d’Amade [-aʹd], Albert Léon
(s. 1856), ransk. kenraali, kärsi 1914
Combles’in lähellä tappion, 1915 ransk.
joukkojen päällikkönä Gallipoli’ssa.
Amadeo [-dēʹ-] (Amadeus),
Ferdinando Maria (1845-90), Aostan
herttua, Espanjan kuningas 1870-73.
Amadeus-järvi, suolajärvi Keski-Austraaliassa.
Amadis-romaanit, ryhmä keskiaikaisia
ritariromaaneja, joiden esikuvana oli
kertomus prinssi Amadis Gallialaisen
seikkailuista.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
