- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo /
165-166

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Antraseeni-Anzengruber

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Antraseeni (kreik.), kivihiilitervassa
esiintyvä aromaattinen hiilivety (C14H10),
värittömiä, hajuttomia kiteitä; a:sta
saadaan hapettamalla antrakinonia (ks. t).

Antrasiitti (kreik.), amorfinen,
kiiltävän musta kivihiililaji, jossa yli 85 %
hiiltä; esiintyy Pennsylvaniassa,
Walesissa, Aachenin lähistössä y. m. geol.
hyvin vanhoissa hiilikerroksissa, harvoin
myös pieninä palloina malmisuonissa. Palaa
pienellä liekillä ja melk. savuamatta.

Antrea, kunta (jossa samanniminen
rautatieasema) Viipurin läänissä, Viipurista
koilliseen; 464 km2, 9,608 as. (1923).

Antropo . . . (kreik.), ihmis- . . . —
Antropofagi, ihmissyöjä. — Antropofagia,
ihmissyönti. — Antropofobia,
ihmiskammo. — Antropogenia, oppi
ihmisen ja ihmisrotujen kehityksestä.

Antropogeografia (kreik.), se
maantieteen haara, joka käsittelee ihmisen ja
hänen aikaansaannostensa riippuvaisuutta
maant. ympäristöstä sekä ihmistä
maant. tekijänä: ihmissuvun levinneisyyttä
maapallolla, maan luonnontuotteiden käyttöä
ihmisen hyväksi, inhimillisten valtio- ja
yhteiskuntamuodostusten riippuvaisuutta
luonnonsuhteista ja niiden merkitystä muihin
maant. ilmiöihin nähden. Varsinainen perustaja
saks. Fr. Ratzel.

Antropoidit, ihmisenmuotoiset apinat
(oranki, simpanssi, gorilla, gibboni).

Antropologia (kreik.), tiede, jonka
tutkimuksen esineenä on ihminen ja
ihmissuku. Eläint. a. käsittelee
ihmissuvun yhteyttä ja suhdetta muihin
elollisiin olentoihin; yleinen a. vertailee
ihmissuvun eri rotuja ja kansoja
toisiinsa ja kuvaileva a. tutkii
ihmissuvun eri anatomisia, fysiologisia,
älyllisiä ja siveellisiä ominaisuuksia.

Antropologinen koulu, rikospoliittinen
oppisuunta, joka tutkiessaan, miten
rikollisuutta on vastustettava, panee
pääpainon rikoksentekijään, hänen
sielullisiin ja ruumiillisiin omituisuuksiinsa
muihin yhteiskunnan jäseniin verraten;
huomattavimmat edustajat: it. Lombroso,
Ferri, Garofalo, engl. Maudsley, saks.
Benedikt ja ransk. Mangan.

Antropometria (kreik.), oppi
ihmisruumiin mittasuhteista, antropologian
ja etnologian aputiede. Poliisilaitoksissa
toimitetaan Bertillonin järjestelmän mukaan
antropometrisia mittauksia ennen rangaistujen
rikollisten tunnusmerkkien toteamiseksi.

Antropomorfismi (kreik.), uskonnollinen
katsantokanta, joka pitää jumalia ihmisen
kaltaisina olentoina.

Antroposofia (kreik.), myös
henkitiede, Rud. Steinerin perustama
teosofinen suunta, joka yrittää saattaa
länsimaisen tieteen tulokset sopusointuun
intialaisen teosofian kanssa.

Antskog ks. Anskuu.

Anttila, Selma (s. 1867),
kirjailijatar. Teoksia: „Hallimajan nuoret”,
„Pankinjohtajan tytär”, „Ristiriitoja”,
„Työn kourissa”, „Uhri”, „Rakkauden
vuoksi ja luode”.

Anttola, kunta Mikkelin läänissä
lähellä Mikkeliä; 236 km2, 3,057 as.
(1923).

Antung, Satamakaup. Japanin alueella
Etelä-Mantšuriassa, Korean rajalla,
Mukdenin-Söulin radan varrella. 83,000 as.

Antverpen (ransk. Anvers),
samannimisen flaam. maakunnan pääkaup.,
Belgian toinen kaup., Schelden varrella,
Euroopan tärkeimpiä satamakaupunkeja.
Sokeri- ja sikaritehtaita, timantinhiomoita,
kutomoja, viinapolttimoita, olutpanimoita.
Kuuluisa eläintarha. Synt. 600-luvulla;
joutui saksalaisten käsiin lokak. 1914.
Suom. merimieslähetysasema. 325,000 as.,
esikaupunkeineen 460,000 as.

illustration placeholder

Antverpen. Näköala Scheldelle.



Anubis, muinaisegypt. kuolemanjumalan,
Osiriksen poika, iltahämärän haltija.
Kuvattiin sakaalinpäiseksi ihmiseksi.

Anutšin [-uʹ-], Dmitrij (1843-1923),
ven. eläin- ja kansatieteilijä, erikoisesti
Siperian etnografian tuntija.

d’Anville [dãviʹl], Jean
Bourguignon
(1697-1782), kuuluisa ransk.
maantieteilijä ja kartanlaatija. Pääteos:
„Atlas général”.

Anzengruber [-ū-], Ludwig
(1839-89), itäv. kirjailija. Julkaissut
näytelmiä, kertomuksia ja romaaneja.
Viimemainituista eräitä suomennettu, m. m.


<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:14:08 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/1/0107.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free