Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Ariovistus-Arkadia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
(1474-1533), it. runoilija, eli d’Este-suvun
palveluksessa Ferrarassa. A:n kuuluisin
teos on Kaarle Suuren Roland-sankarin
seikkailuja kuvaava romanttinen eepos
„Orlando furioso" (1532); kirjoittanut
sitäpaitsi näytelmiä ja runoja. [Gardner
(engl., 1906).]
Ariovistus, sveevien kuningas, jonka
Cæsar 58 e. Kr. karkoitti Itä-Galliasta.
Aristagoras (k. 497 e. Kr.), Persian
alainen Miletoksen hallitsija. Nostatti
Vähän-Aasian joonilaiset kaupungit kapinaan,
josta kehittyivät persialaissodat.
Aristarkos, Samotrakeesta
(n. 220-n. 145 e. Kr.), vanhanajan suurin
filologi, eli Aleksandriassa. Toimittanut
m. m. Homeroksen tekstilaitoksia ja selityksiä. —
Aristarkos, Samos-saarelta,
eli n. 270 e. Kr., kreik. tähtientutkija.
Esitti ensimmäisenä, että maa kiertää
auringon ympäri.
Aristeides (lat. Aristides),
„Oikeamielinen", ateenalainen valtiomies,
karkoitettiin Ateenasta vastustaessaan
Temistokleen laivanrakennusohjelmaa, palasi
480, perusti 477 Ateenan meriliiton.
Aristippos, Kyrenestä, eli n. 400
e. Kr., kreik. filosofi, Sokrateen
oppilaita. vrt. Hedonismi.
Aristofanes (n. 450-385 e. Kr.),
ateenalainen komediain kirjoittaja, n. s.
vanhemman attikalaisen komedian etevin
edustaja. A:n teoksia on säilynyt 11
(„Ritarit", „Pilvet", „Linnut", „Sammakot" y. m.).
Aristogeiton, ateenalainen, joka
Harmodioksen kera murhasi tyranni
Hippiaksen veljen Hipparkoksen 514 e. Kr.
Aristokratia (kreik.), „parasten
hallitus", hallitusmuoto, jonka mukaan
valtiovalta on jonkun etuoikeutetun
kansalaisluokan käsissä; ylimystö (suku-,
virka- tai raha-, myös älymystö l. hengen a.). —
Aristokraatti, aristokratian
jäsen tai kannattaja, ylimysmielinen.
Aristoksenos (n. 350 e. Kr.), kreik.
filosofi ja musiikkitëoriantutkija,
kotoisin Tarentumista. Hänen lukuisista
teoksistaan ovat osittain säilyneet
tutkimukset harmoniikasta ja rytmiikasta.
Aristolochia, piippuruoho,
useimmin köynnöstäviä ja puuvartisia
kasveja, kukat usein piipun muotoisia.
Useita viljellään kasvihuoneissa ja
puutarhoissa koristuskasveina.
Aristoteles (384-322 e. Kr.), kreik.
filosofi, Platonin oppilas 367-347,
Aleksanteri Suuren opettajana 343-340,
perusti 335 Ateenaan oman filosofikoulun.
A., joka oli vanhanajan monipuolisin
oppinut, on liikkunut mitä moninaisimpien
tieteiden alalla. Käsitellyt logiikkaa
(sen isä) ja muita filosofian haaroja,
fysiikkaa, tähtitiedettä, eläintiedettä,
valtio-oppia, retoriikkaa ja runousoppia.
Induktiivista metodia käyttäen A. muovaili
Platonin ideaoppia siten, että hän ei
pitänyt olioiden aatetta semmoisenaan
todellisena, olioista erotettuna, vaan niihin
sisältyvänä, ollen tämä aate l. muoto niissä
tärkeintä. Aine on vain epämääräinen
mahdollisuus eli aihe, joka tulee todelliseksi
vasta kun muoto pääsee sitä hallitsemaan.
A:n filosofia joutui vanhanajan lopussa
unohduksiin, mutta Aristoteles. tuli
arabialaisten välityksellä 1200-luvulla
tunnetuksi Länsimaissa ja on vaikuttanut
määräävästi varsinkin katoliseen ajatteluun.
[Brentano (saks., 1911).]
 |
Aristoteles. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
