Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 291-292 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Bahrein-saaret-Baijeri

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Bahr [bār], Hermann (s. 1863),
itäv.-saks. kirjailija. Kirjoittanut meilläkin
esitettyjä näytelmiä, esseekokoelmia („Die
Überwindung des Naturalismus") ja elämäkertansa
(„Selbstbildnis").

Bahrein-saaret, Englannille
kuuluva saariryhmä Persian-lahdessa;
suurenmoista helmisimpukan pyyntiä; 110,000
as. Pääkaup. Menama, 35,000 as.

Bahr el-abjad, Valkea Niili. ks. Niili.
— Bahr el-asrak, Sininen Niili. ks.
Niili. — Bahr el-džebel, Vuorijoki.
ks. Niili. — Bahr el-gazal, Niilin
vasen lisäjoki.

Bahr Tabarije, Genesaretin-järven nyk. nimi.

Bahtijaarit, Lounais-Persiassa asuva
kurdilaisheimo.

Bahtšisarai, ent. Krimin tataarien
pääkaup. 13,000 as.

Bahytti (ransk.), naispäähine,
kiinnitetään leuan alta nauhoilla.

Berchtesgaden Salzburgin alpeilla Baijerissa.

Baijeri (saks. Bayern), ent. saks.
kuningaskunta, nyk. tasavalta, sekä pinta-alansa
(76,421 km²) että väkilukunsa
(7,14 milj. as. 1919) puolesta toiseksi

Vaakuna.

suurin Saksan valtioista. Siihen kuuluu kaksi erillistä
osaa: varsinainen B. idässä ja Rein-Pfalz Reinin
länsipuolella; viimeksimainitusta kuuluu 440 km²
1919 Saksasta erotettuun Saarin alueeseen.
Varsinaisen B:n jakaa Tonava Etelä- ja Pohjois-B:iin.
— Pääelinkeino maanviljelys, joka varsinkin Tonavan ja
Reinin varsilla antaa hyviä satoja; olutteollisuuden
tarpeiksi viljellään humalaa runsaasti. — Pääkaup.
München, muita suurkaup. Nürnberg ja Augsburg.
Asukkaista n. 70 % katolilaisia. — Nyk. Valtiomuoto
voimassa v:sta 1919. Eduskunta 1-kamarinen;
äänioikeutettuja kaikki 20 v. täyttäneet kansalaiset;
korkein toimeenpaneva valta on eduskunnan
asettamalla ja sille vastuunalaisella
ministeristöllä. — Historia. Vanhimmat
asukkaat kelttiläisiä. Osana Rooman
Rætia-provinssistai, kansainvaellusten aikana
bojuvaarien asuttama, joista nimi; kuului
frankkien valtakuntaan, 1070-1180
Welfien herttuakuntana, sitten
Wittelsbachein hallitsema v:een 1918.
30-vuotisessa sodassa herttua Maksimilian,
Itävallan liittolainen, tuli vaaliruhtinaaksi
ja sai Ylä-Pfalzin. Itävallan
perintösodassa 1740-45 B:n vaaliruhtinas Karl
Albrecht esiintyi Itävallan maiden
tavoittelijana (ks. Kaarle VII Albrekt).
B. tuli 1806 kuningaskunnaksi, luopui
Napoleonista ennen Leipzigin taistelua;
sai Wienin kongressissa m. m. Würzburgin
hiippakunnan. Oli Itävallan liittolaisena
1866, yhtyi 1870 Saksan valtakuntaan
säilyttäen laajemman itsenäisyyden
kuin muut osavaltiot. Vallankumouksen
jälkeen yritettiin B:ssa keväällä 1919
neuvostotasavaltaa. Marrask. 1923 yritti
B:ssa Hitler Ludendorffin kera
vallankaappausta. Samoihin aikoihin koetettiin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>