Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Biarritz-Bielke
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Bialystok (ven. Belostok), kaup.
Puolassa, Biala-joen varrella. 80,000 as.,
runsaasti juutalaisia.
Biarritz [-i’ts], ransk. kylpykaup.
Biskajan-lahden rannalla. 18,000 as.
Bias (n. 570 e. Kr.), yksi Kreikan n. s.
seitsemästä viisaasta. Kerrotaan
sanoneen: „.Kannan kaiken omaisuuteni
mukanani", älykkyyttään tarkoittaen.
Biaudet [biodē’], Henry (1870-1915),
historiantutkija. Teokset koskettelevat
kat. reaktsionin aikakautta Ruotsissa. [Suom.
Tiedeakatemian esitelmät ja pöytäkirjat 1916.]
Bibbiena [-ē’-] ks. Galli da
Bibbiena. — Bibbiena, Bernardo
Dvizi de (1470-1520), it. runoilija,
kardinaali. Tunnettu sukkelan ja rivon
komedian „Calandrian" tekijänä. [Söderhjelm,
„Italian renessanssia" (1908).]
Bibelot [biblō’] (ransk.), pieni koru.
Biblia (kreik.), kirjat. ks. Raamattu.
— Biblia pauperum (lat.), köyhien, s. o.
oppimattomien Raamattu, keskiajalla yleinen
kokoelma raamatullisia kuvia.
Bibliofiili (kreik.), kirjainystävä,
kirjainkokoilija. — Bibliografi,
muinaisajalla: kirjojen jäljentäjä;
sittemmin: vanhojen käsikirjoitusten lukija
ja selittäjä, nyk. kirjallisuuden
luetteloija ja selostelija, bibliografiain
kirjoittaja. — Bibliografia, tiede, jonka
tehtävänä on kaikkien kansojen ja
aikojen kirjallisten tuotteiden
luetteloiminen sekä erikoistapauksissa myös
selosteleminen aakkosellisessa,
aineen- tai ajanmukaisessa järjestyksessä.
Suomessa ovat tärkeimmät b:t Pipping,
„Luettelo suomeksi präntätyistä kirjoista"
(1856-57), Vasenius, „Suomalainen
kirjallisuus 1544-1877" ynnä jatko-osia v:een
1923, viimeiset S. Pakarisen toimittamia.
Bibliographisches Institut [-ā’- -ū’-],
saks. kustannusliike Leipzigissä, joka
julkaisee m. m. Meyerin tietosanakirjaa.
Bibliolatria (kreik.), Raamatun
kirjaimen taikauskoinen kunnioittaminen. —
Bibliomania, harvinaisten kirjojen
intohimoinen kokoileminen. — Biblioteekki,
kirjasto (ks. t.). — Bibliotekaari,
kirjastonhoitaja.
Bidassoa, Biskajan-lahteen laskeva,
Pyreneitten etelärinteeltä virtaava joki,
loppujuoksussaan Ranskan ja Espanjan
rajajoki. Sen suussa olevalla Fasaanisaarella
tehtiin Pyreneitten rauha 1659.
Bidee (ransk.), istumakylpyamme.
Bidevind (holl.), ,,pitivinni", aluksen
purjehtiminen mahdollisimman paljon
tuuleen, purjeiden kuitenkaan palamatta.
Biedermaier [bī-] hullunkurinen
henkilötyyppi, tullut Saksassa kansanomaiseksi
„Fliegende Blätterien" kautta. Edustaa
poroporvarillisen ahdasmielistä, mutta
hyväntahtoista henkilöä. — B.-ajaksi
sanotaan Saksassa 1800-luvun keskivaiheita. —
Biedermaiertyyli, ajalle ominainen kuosi
puvuissa ja huoneiden sisustuksessa,
porvarillistunutta empireä.
Biel [bīl] (ransk. Bienne), kaup.
Bernin kantonissa, Sveitsissä, 42 km2
laajan B.-järven rannalla; kelloteollisuutta.
35,000 as., niistä 2/3 saksalaisia.
Biela [-īla], kaksi Elben lisäjokea,
toinen Böömissä, toinen Saksissa.
Biela [-ē-], Wilhelm von
(1782-1856), itäv. tähtitieteilijä, löysi 1826
hänestä nimensä saaneen pyrstötähden,
jonka rata on umpinainen käyrä ja joka
on herättänyt huomiota tähdenlentoja
aiheuttavan hajaantumisensa vuoksi.
Bielefeld [bīlefelt], tehdaskaup.
Westfalenissa, Saksassa. 80,000 as.
Bielenstein [bīlenštain], August
(1826-1907), lättiläinen kielentutkija ja
pappi. Pääteos: „Die lettische Sprache";
julkaissut kansanrunoutta.
Bielitz ks. Bielsko.
Bielke, Erik Turenpoika (k. 1511),
ruots. ylimys, Suomen käskynhaltija v:sta 1504;
sitä ennen oli hänelle läänitetty Viipuri ja
Savonlinna lääneineen. Johti ansiokkaalla
tavalla Suomen hallintoa. Yritti yhdistää
Saimaan kanavalla mereen. — Bielke,
Gunilla (1568-97), Ruotsin kuningatar,
Juhana III:n toinen puoliso v:sta 1585. —
Bielke, Hogenskild (1538-1605),
valtaneuvos. Kannatti Juhana III:n liturgiaa,
vaikutti aatelisvallan lisäämiseen v:n 1569
privilegien puuhaajana. Mestattiin Sigismundin
kannattajana. — Bielke, Nils (1569-1639),
ruots. valtaneuvos. Turun hovioikeuden ensim.
presidentti 1623-30, samalla v:een 1631
Suomen maaherrana. Ehdotti, että Suomeen
perustettaisiin muutamia professorinvirkoja
käsittävä akatemia. [Westerlund, „Turun
hovioikeuden presidentit, jäsenet ja virkamiehet
1623-1923" (1923).] — Bielke, Nils
(1644-1716), ruots. sotapäällikkö, sai 1649 Korpoon
vapaaherrakunnan; kenraalikuvernöörinä Virossa
ja Pommerissa. — Bielke (Bjelke), Nils
Turenpoika (k. 1364), ruots. ylimys, Suomen
käskynhaltija n. v.sta 1357, Suomen y. m. maakuntain
laamanni. Luopui Maunu Eerikinpojasta liittyen
Albrekt Mecklenburgilaiseen, jolta sai Viipurin
läänineen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
