Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - En détail-Eneroth
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
En détail [ã deta’j] (ransk.),
yksityiskohtaisesti, perinpohjaisesti.
Endivia (Cichorium endivia),
sikurinsukuinen kasvi, jota Etelä-Euroopassa
viljellään salaatiksi.
Endogamia (kreik.), omasta suvusta
tai heimosta naiminen. vrt. Eksogamia.
Endogeeninen (kreik.). 1. Kasvit.,
sisäsyntyinen, kasvin sisäosissa syntyvä
elin, esim. juuren haarat. — 2. Geol.
E. on maan sisästä vaikuttava voima, esim.
vulkanismi, vuorten poimuttuminen, siirrokset.
Endokriininen, sisäisesti erittävä. ks.
Sisäinen eritys.
Endoparasiitti (kreik.), sisäloinen.
Endospermi (kreik.), siemenen sisävalkuainen.
Endosseerata (it.) ks. Indossamentti.
Endoteeli (kreik.), ohut epiteeli, joka
peittää esim. verisuonien, ruumiin- y. m.
ontelojen sisäpinnan.
Endoterminen reaktsioni, reaktsitoni,
jossa lämpöä sitoutuu. vrt. Termokemia.
Endymion, kreik. taruhenkilö,
ikuisesti nukkuva kaunis nuorukainen.
Eneberg [ēnebärj], Karl Fredrik
(1841-76), Suomen ensim. assyriologi,
kuoli Mosulissa. Julk. ruotsiksi runoja.
[Aspelin-Haapkylä, „Muoto- ja muistikuvia"
III (1914).] — Eneberg, Valdemar
(1840-1904), virkamies, tuli Valtiokonttorin
päälliköksi 1880, Suomen Pankin tirehtööriksi
1883, senaattoriksi 1891.
Enehjelm [ēnejelm], Alexis af
(s. 1886), laulajia (tenori). Suomalaisessa
Oopperassa 1918-20 ja 1924-25, Dresdenin 1920-24.
Enemmistö, ääntenenemmistö vaalissa
tai päätöstä tehtäessä. Ehdoton l.
absoluuttinen e., kun vaaleissa
ehdokas tai päätöstä tehtäessä ehdotus
on saanut enemmän kuin puolet
annetuista äänistä; suhteellinen l.
relatiivinen e., kun ehdokas tai
ehdotus on saanut muihin ehdokkaihin
tai ehdotuksiin nähden suurimman
äänimäärän. Määrä-e:stä puhutaan, kun
ehdokkaan valitsemiseen tai ehdotuksen
hyväksymiseen vaaditaan enemmän kuin
puolet, esim. 2/3, 3/4 tai 5/6 annetuista
äänistä, tai että sitä kannattaa sellainen
enemmistö läsnä olevia tai vaalioikeutettujen
tai päätösvaltaisten koko lukumäärästä.
Vastakohtana on yksinkertainen e.
Enemmistövaali, vaali, jossa valituksi
katsotaan se, joka on saanut suurimman
määrän ääniä. Jollei muuta ole määrätty
on suhteellinen enemmistö riittävä;
usein vaaditaan kuitenkin ehdotonta
enemmistöä, jolloin, ellei tällaista
enemmistöä ole saavutettu, on
toimitettava täytevaali.
Energetiikka (kreik.), oppi energiasta
ja sen muutoksista; myös sama kuin
energeettinen maailmankatsomus. Tämä
näkee niin elottoman kuin elollisenkin
luonnon ilmiöissä ainoastaan energian
muutoksia. Sen moraalin perussääntö on
„energeettinen imperatiivi": ,,älä tuhlaa
energiaa" (Wilh. Ostwald).
Energia (kreik.), tarmo, työkyky,
fysiikassa kaikki se, minkä voi muuttaa
työksi. Kun meristä haihtunut vesi
sateen kautta joutuu korkeille paikoille
ja virtaa vesiputouksissa alas, niin se
sopivissa koneissa saattaa tehdä työtä:
pyörittää myllyä, sahata lautoja,
synnyttää sähköä. Samoin lämpö- ja
paine-eroista syntyvät tuulet voivat pyörittää
tuulimyllyjä ja -moottoreita.
Kumpaankin sisältyy liike-e:aa; niillä on
työkykyä liikkeensä vuoksi. — Kun
jännitämme kellon jousen, niin se pitää
koneiston käynnissä, kunnes jännitys on
lauennut; sillä on jännitys-e:aa.
Höyrykattilaan suljetulla höyryllä on
työkykyä pontevuutensa vuoksi, jonka
se on saanut palamisessa vapautuvasta
lämpö-e:sta. Palaminen on kem. ilmiö,
jossa vapautuu lämpö-e:aa; siksi
sanotaan polttoaineeseen sisältyvän kem.
e:aa ennen sen palamista. Lämpö-e:aa
syntyy myös auringon säteiden
kohdatessa esineitä maan pinnalla; tämä
johtuu auringosta tulevasta säteily-e:sta.
Kun sähkökone taas käyttää
vesiputouksen tai höyryn e:aa sähkön
synnyttämiseen, niin tällä, sähkö-e:lla, on kyky
jälleen pyörittää työkoneita —
sähkömoottori. Siten eri e:n lajit saattavat
muuttua toisikseen. Energian
säilymisen peruslaki on koko
nykyaikaisen luonnonopin perustuksena,
vieläpä se ulottaa vaikutuksensa
rajatieteidenkin aloille, esim. fysiologiaan. Tämän
lain mukaan syntyy mainituissa e:n
muutoksissa kulloinkin käytettyä e:aa
vastaava määrä uutta e:aa. Koneissa osa e:aa
kuitenkin „menee hukkaan", s. o.
muuttuu sellaisiksi energianmuodoiksi, esim.
lämmöksi, joita ei voi käyttää hyödyksi.
vrt. Entropia.
Energinen (kreik.), tarmokas.
Eneroth [ēnerūt], Per Olof
Emanuel (1825-81), ruots. pomologi. Kirj.:
„Handbok i svensk pomologi".
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
