- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo /
817-818

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Espanjankärpänen-Esplanadi

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Romantiikan koteuttavat Espanjassa
näytelmänkirjoittajat Rivas, Garcia
Gutierrez
ja Hartzenbusch. Esp.
huvinäytelmän uudistaa Breton de los
Herreros.
Esp. romantiikan
huomattavimmat kirjailijat ovat Espronceda
ja Zorrilla. Uuden ajanjakson alkaa
Campoamór. Vuosisadan loppukymmenien
huomattavimmat esp. kirjailijat ovat Alarcón,
Valera, Pereda, Perez Galdos, Pardo Bazán,
Echegaray, Nuñez de Arce.
Heitä nuorempia
ovat Blasco Ibañez ja Benevente.
[Becker (saks., 1904) ; Mérimée (ransk., 1908).]

Espanjankärpänen (Cantharis l.
Lytta vesicatoria), n. 2 cm pitkä vihreä
kovakuoriainen. Kuivattuina ja
hienonnettuina näitä hyönteisiä käytetään
vetolaastarin valmistamiseen.

Espanjan perintösota (1701-14).
E:n viimeisen habsburgilaisen
kuninkaan Kaarle II:n kuoltua 1700
Ludvig XIV vaati E:aa pojanpojalleen Filip
Anjoulaiselle ja keisari Leopold I toiselle
pojalleen Kaarlelle. Keisarin puolella
olivat Englanti, Hollanti ja Saksan
valtakunta, Ranskan puolella Baijerin ja
Kölnin vaaliruhtinaat. Ranskalaisten
kärsittyä tappioita, m. m. Höchstädtin ja
Malplaquet’n, oli Ludvig XIV valmis
luopumaan Espanjasta, mutta tory-puolueen
päästyä valtaan Englannissa ja Kaarlen
tultua Itävallan hallitsijaksi muuttui
asema Ranskalle edulliseksi. Utrechtin
rauhassa 1713 Filip (V) sai Espanjan,
jota ei saanut liittää Ranskaan, Englanti
sai Ranskan alueita Amerikasta ja
Espanjalta Gibraltarin ja Minorkan,
Savoijin herttua Sisilian y. m. Keisari
ja Espanja tekivät rauhan Rastattissa
1714. Siinä keisari sai Espanjalta
Belgian, Napoli’n, Milanon, Mantovan ja
Sardinian.

Espanjanpippuri, turkinpippuri
(Capsicum annuum). ks. Pippuri.

Espanjan taide. Rakennustaide.
Alkuajoista ks. Arabialainen taide.
Romaanisen tyylin muistomerkkejä on
Santiago de Compostelan tuomiokirkko,
goottilaisen Burgosin, Toledon ja Leonin
tuomiokirkot. 1400-luvulla renessanssi
tekee tuloaan loisteliaana ja rehevänä
esiintyen goottilais-klassillis-maurilaisena
sekatyylinä, joka on tunnettu
plateresk- l. kultaseppätyylin nimellä, esim.
Colegio de Sa Cruz Valladolidissa. Uusien
kuninkaiden kappeli Toledon
katedraalissa osoittaa jo kasvavaa it. vaikutusta.
Täysrenessanssi esiintyy E:ssa kireänä
ja koristeita vierovana, esim. Esconal.
Barokkia (ks. Churriguera) seuraa
kuivahko it. renessanssi (Madridin linna,
1737-64). — Kuvanveistotaiteen paras
aika oli 1450-1630. Päämestareita ovat
Cano ja Montañez.
Maalaustaiteen loistoaikaa 1600-luvulla
valmistavat Morales, el Greco,
Herrera
ja Ribera, sen pääedustajat
ovat Velasquez ja Murillo,
muita Zurbaran. Seuraavalla
vuosisadalla taide taantui, ainoa merkittävä
edustaja on Goya. 1800-luvulla
esiintyvät Pradilla, Villegas.
Nuoremmista on huomattavin Zuloaga.
[Dieulafoy (saks., 1913); Mayer, ,,Gesch.
der span. Malerei" (1923).]

Espanjantauti, maailmansodan
loppuvuosina (1918-19) esiintynyt ankara
kulkutauti, jota useat tutkijat pitävät
varsinaisena influenssana (ei samana,
jota tavallisessa puheessa sanotaan
influenssaksi). Tavallisimmat oireet:
yskä, kuume, pistos, koko ruumiin särky,
vatsan ja hermoston häiriöt.
Jälkitauteja: keuhkokuume, sydänhalvaus y. m.
— Suomessa sortui tähän tautiin, arviolta
n. 25,000 henkeä.

Espanjanvihreä, väriaine, emäksisiä
kupariasetaatteja; valmistetaan
antamalla viininpuserrusjäännösten tai
etikalla kostutettujen kankaitten ja ilman
vaikuttaa kuparilevyihin. Myrkyllinen,

Espanjoletti, baskyylisalpa (ks. t.).

Esparsetti (Onobrychis sativa),
hernekasvien heimoon kuuluva, punakukkainen,
keski-euroop. rehukasvi.

Espartero [-e’-], Baldomero
(1792-1879), esp. sotamarsalkka ja valtiomies.
Voitti karlistit 1836-39. Isabella
kuningattaren holhoojana 1841-43,
pääministerinä 1854-56.

Espartoheinä, halfaheinä (Stipa
tenacissima)
Välimeren maissa, varsinkin
Espanjan ja Algerian aroilla kasvava heinä,
jonka lehtiä käytetään punontatöihin ja
paperin valmistukseen.

Espérance [-rā’s] (ransk.),
toivo; eräs noppapeli.

Esperanto, Zamenhofin (ks. t.)
perustama kansainvälinen apukieli.
Helsingissä toimii valtion kannattama e.-opisto;
suomenk. oppikirjat: Vilho Setälä,
„Esperanta legolibro", ,,Esperanton
opiskeluopas"’, „Esperanto-suomalainen
sanakirja", ,,Suomi-esperanto sanakirja".

Espiritu Santu, Uusien-Hebridien
suurin saari.

Esplanadi (ransk.). 1. Kahden kadun
välissä oleva puistoksi tai lehtokujaksi
järjestetty kävelypaikka; yleensä
kaupungin puisto. — 2. Se avoin alue, joka

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Jul 3 22:05:30 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/1/0451.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free