Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Etu-Intia-Etuoikeus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Etu-Intia, keskimmäinen Aasian
kolmesta sunresta eteläisestä niemimaasta,
n. 3,7 milj. km2 (Ceylon
mukaanluettuna), n. 306 milj. as. Kaksi pääosaa:
E:n alanko ja Dekanin ylänkö. Sen
itäisin osa, Ganges- ja Brahmaputra-jokien
suupuoli, on Bengaali, tämän
länsipuolella Hindustan, siitä länteen Punjab
(„viiden virran maa"). Induksen
latvojen ympärillä, ja tästä etelään autio
hiekkaerämaa Tharr. Punjab sekä
Ganges- ja Brahmaputra-jokien laaksot
hedelmällisiä ja tiheään asuttuja,
Indus-joen laakso kuivaa aroa ja erämaata.
Dekanin ylängön geologinen rakenne on
samanlainen kuin Afrikan. Sen
pohjoisosassa ovat Vindhya-vuoret, jotka
erottavat Malwa-ylängön varsinaisesta
Dekanista. Tätä reunustavat idässä ja
lännessä Itä- ja Länsi-Ghats-vuoret;
edellisten edustalla on matala
Koromandel-rannikko, Länsi-Ghats-vuorten
edustalla jyrkkä Malabar-rannikko.
Niemimaan eteläkärjen edustalla on
Palkinsalmen erottama Ceylonin saari.
— Ilmaston päätekijänä ovat
monsuunituulet. Talvi- l. koillismonsuuni alkaa
marraskuusta; kuivaa, lauhkeaa
vuodenaikaa kestää helmikuun loppuun, ja
kuivaa, kuumaa maaliskuusta
kesäkuuhun. Kesä- l. lounaismonsuuni
alkaa tavallisesti kesäkuun alussa ja tuo
varsinkin 3-4:nä ensimmäisenä viikkona
rankkoja kaatosateita. Sadeaika
vaihtelee kumminkin eri seuduilla: Assamissa
se alkaa maaliskuussa, Koromandelrannikolla
vasta syksyllä koillismonsuunin puhaltaessa.
Suurin on sademäärä Assamissa (jopa 12,000 mm),
Induksen varsilla se on vain 100-400 mm,
Tharr ei kaikkina vuosina saa
pisaraakaan sadetta. Kalkuttassa on vuoden
keskilämpö +20° C, tammikuun +18°,
toukokuun +30°. — Kasvillisuus on
varsinkin Ganges-joen laaksossa
viljelyksen johdosta menettänyt alkuperäisen
leimansa, mutta Himalajan etelärinteillä,
länsirannikolla ja varsinkin Assamissa
on reheviä aarniometsiä. Himalajan
ylemmillä rinteillä muuttuu kasvisto
vähitellen subtroopilliselle, lauhkealle ja
kylmälle vyöhykkeelle ominaiseksi.
Ganges-joen suistossa ovat E.-I:lle ominaiset
djungelit laajimmat. Indus-joen
laaksossa on Punjabia lukuunottamatta
kasvillisuus niukkaa. Dekanilla ovat arot
ja savannit leimaa antavia. Melkein
kaikkia troopillisia hyötykasveja
viljellään. — Eläimistö on Taka-Intian
eläimistöön verraten köyhää. Ominaisina
muotoina mainittakoon int. norsu, tiikeri,
leopardi, sarvikuono, lukuisat
apinalajit, makiapinat, savanneilla
antiloopit, hyeenat ja šakaalit; gaviaali,
silmälasikäärme. — Väestö on perin
kirjavaa; tärkeimmät kansallisuudet ovat:
hindut (n. 230 milj.), dravida-kansat
(n. 60 milj.), pohjoisessa asuvat
tibettiläis-birmalaiset (n. 10 milj.), keskisten
ja eteläisten vuoriseutujen tummat,
sukuperältään tuntemattomat kolit (n. 2 milj.).
Eurooppalaisia on n. 320,000.
Uskonnoltaan on n. 215 milj. braamalaisia l.
hinduja, 68 milj. muhamettilaisia, 11 milj.
buddalaisia, 4 milj. kristittyjä.
— Elinkeinoelämä. Pääelinkeino maanviljelys.
Riisi ja vehnä tärkeimmät viljalajit;
muita: puuvilla, öljykasvit, sokeriruoko,
juutti, tee, indigo, tupakka, kahvi.
Keinokastelua käytetään laajoilla aloilla.
Yleensä maanviljelys vielä alkuperäisellä
asteella, ja nälkävuosia sattuu usein.
Karjanhoito: lammas- ja nautakarjaa;
vuotia viedään ulkomaille. Vuoret ovat
mineraalirikkaita, mutta vuorityö on
vielä vähäpätöistä; Hyderabadista on
saatu runsaasti timantteja. Suurteollisuus
on voimistumassa (puuvilla-, mylly-,
indigo-, sokeriteoll., timantinhiomoita),
käsiteollisuus rajoittuu etupäässä
silkki- ja mattoteollisuuteen, puu- ja
norsunluuveistoksiin. Ulkomaan kauppa
suuntautuu pääasiassa Englantiin,
Yhdysvaltoihin, Japaniin, Saksaan, Alankomaiden
Intiaan. — Valtiollisesti E.-I. kuuluu
Englannille Intian Keisarikuntana
lukuunottamatta pieniä Ranskalle
(Pondichery, Janaon, Mahé, Karikal,
Chandernagor, yht. 513 km2) ja Portugalille (Goa,
Damao, Diu, yht. 3,800 km2) kuuluvia
alueita. ks. lähemmin Intian Keisarikunta.
Etujoukko, marssivarmistuksen (ks. t.) osa.
Etukasvi, viljelyskasvin edellä
samalla paikalla viljelty kasvi.
Etumaksu l. edeltämaksu, vastaista
tilintekoa vastaan suoritettu rahamäärä.
Etumerkintä, mus., 1) tähtimerkintä
(ks. t.), 2) sävellajinmerkintä, yhteinen
rinnakkaisille duuri- ja molli-sävellajeille,
ilmaistaan siten, että kunkin
viivaston alussa on nuottiavaimen ja
tähtimerkinnän välissä ♯- tai ♭-merkit
niiden sävelten kohdalla, jotka
ylennettyinä tahi alennettuina kuuluvat
sävellajin kantasäveliin.
Etuoikeus, velkojan oikeus saada
saamisestaan suoritus ennen muita
velkojia, milloin velallisen omaisuus ei riitä
kaikkien hänen velkojensa maksamiseen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
